Korkea verenpaine

FacebookTwitterLinkedIn

Korkea verenpaine ei tunnu, mutta vahingoittaa sydäntä ja aivoja. Siksi jokaisen tulisi tietää paineensa. Jos kotimittausten keskiarvo on 135/85 mmHg tai enemmän, varaa aika lääkärille. Korkean verenpaineen hoidossa tarvitaan sekä lääkkeitä että elintapamuutoksia. Terveellisillä elintavoilla myös ehkäistään paineen nousua.

Mistä korkea verenpaine johtuu?

Korkea verenpaine eli hypertensio on tila, jossa verenpaine on jatkuvasti normaalitasoa korkeampi. Sen syyt ovat perimässä ja elintavoissa. Perinnöllisestä alttiudesta kertoo parhaiten se, että usealla lähisukulaisella on todettu korkea verenpaine. 

Noin viisi prosenttia kohonneesta verenpaineesta on muiden sairauksien, kuten jonkin munuaissairauden, aiheuttamaa. Myös infektio, kuten flunssa, voi nostaa verenpainetta. Tämä on kuitenkin yleensä tilapäistä. Raskausaikana verenpainetta tulee seurata aktiivisesti esimerkiksi äitiysneuvolassa.

Stressikin voi kohottaa verenpainetta yksilötasolla äkillisesti tai joskus pitemmäksikin aikaa. Äkillinen verenpaineen nousu voi johtua myös jännityksestä. Siksi verenpaine on usein lääkärissä mitattuna korkea, vaikka tulos on kotimittauksissa normaali. Myös liikunnan jälkeen verenpaine voi olla hetkellisesti tavallista korkeampi.

Korkean verenpaineen riskitekijät

Seuraavat elintavat nostavat verenpainetta kaiken ikäisillä:

  • Runsas suolan käyttö. Suola kohottaa verenpainetta lisäämällä verenkierron natriumpitoisuutta, mikä lisää verisuonten jännitystä.
  • Ylipaino. Liikakilot, erityisesti vyötärölle kertyvä rasva, lisäävät verenpaineen nousun riskiä​.
  • Tupakointi. Tupakkatuotteet vaurioittavat verisuonia ja nostavat verenpainetta.
  • Runsas lakritsin syöminen. Lakritsiuutteen sisältämä glykyrritsiini voi nostaa verenpaineen hyvinkin korkeaksi osalla ihmisistä.
  • Runsaasti eläinperäistä rasvaa ja sokeripitoista ruokaa sisältävä ruokavalio.
  • Vähäinen liikunta. Liikunnan puute heikentää sydämen ja verisuonten kuntoa, mikä voi johtaa verenpaineen kohoamiseen.
  • Runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö säännöllisesti.
  • Runsas alkoholin käyttö. Päivittäinen alkoholin käyttö nostaa verenpainetta pysyvästi.
  • Huumausaineiden käyttö. Myös viihdekäyttö.

Korkean verenpaineen oireet

Kohonnut verenpaine ei juuri oirehdi, joten se voidaan todeta vain verenpaineen mittauksella. Tosin jos verenpaine on hyvin korkea, voi esiintyä

  • päänsärkyä
  • huimausta
  • näköhäiriöitä
  • väsymystä ja uupumusta

Palelu ja hikoilu eivät liity korkeaan verenpaineeseen. 

Ikääntyessä verenpaine yleensä nousee, koska valtimoiden seinämät jäykistyvät. Nuorella korkea verenpaine on harvinaisempaa, mutta jos vanhemmilla on ollut korkea verenpaine, riski sairastua nuorella iällä kasvaa.

Mikä on vaarallisen korkea verenpaine?

Arviolta noin kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine. Osa ei ole tietoinen siitä.

Verenpaine luokitellaan alla olevan verenpainetaulukon mukaan: 

  • Ihanteellinen verenpaine: <120/<80 mmHg
  • Normaali verenpaine: 120-129/80-84 mmHg
  • Tyydyttävä verenpaine: 130-139/85-89 mmHg
  • Lievästi kohonnut verenpaine: 140-159/90-99 mmHg
  • Kohtalaisesti kohonnut verenpaine: 160-179/100-109 mmHg
  • Huomattavasti kohonnut (vaarallisen korkea) verenpaine: >180/>110 mmHg

Verenpainearvot ilmoitetaan lukuparina. Isommasta luvusta puhutaan ylä- eli systolisena ja pienemmästä ala- eli diastolisena paineena. Verenpaineen mittayksikkö on elohopeamillimetri (mmHg).

Verenpaineen mittaus

Verenpaine on yleensä todellista korkeampi, kun se mitataan lääkärissä. Se johtuu jännityksestä, josta puhutaan valkotakkiverenpaineena. Kotimittauksilla saadaan luotettavin tulos. 

Yksittäinen mittaus ei vielä kerro, että paine olisi pysyvästi koholla, vaan todellisen verenpainetason selvittämiseksi tarvitaan 4–7 päivänä aamuin illoin suoritettuja mittauksia. Niistä lasketaan mittausten keskiarvo.

Näin mittaat:

  • Mittausta edeltävän puolen tunnin ajan on syytä välttää kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista, tupakointia ja raskasta liikuntaa.
  • Verenpainemittarin mansetti kiedotaan olkavarren ympärille istuessasi rauhassa pöydän ääressä. Istu paikallasi vielä viisi minuuttia ennen kuin aloitat mittaamiseen.
  • Verenpaine mitataan aina kahdesti 1-2 minuutin välein.  4-7 vrk seurannassa mittaukset tehdään sekä aamulla että illalla. 
  • Kaikki arvot ja mittauspäivä kirjataan ylös.

Milloin lääkäriin tai päivystykseen?

Mikäli kotimittausten keskiarvo 4-7 päivältä on 135/85 mmHg tai enemmän, varaa aika lääkärille. Ota mukaasi mittaustulokset. 

Lääkäriin on syytä mennä myös, jos sinulla on korkeaan verenpaineeseen viittaavia oireita, esimerkiksi päänsärkyä, jollei ei löydy selkeää selitystä, huimausta tai näköhäiriöitä tai tunnet itsesi poikkeuksellisen väsyneeksi.

Vakavassa tilanteessa, jossa verenpaine on yli 180/110 mmHg, on hakeuduttava kiireellisesti vastaanotolle. Jos arvot ovat 200/130 mmHg tai enemmän kyseessä on hypertensiivinen kriisi, jolloin on mentävä välittömästi hoitoon, varsinkin jos on oheisoireita (esimerkiksi päänsärkyä ja huimausta). Tällaisessa tilanteessa hoito toteutuu sairaalaseurannassa.

Korkean verenpaineen haitat

Kohonnut verenpaine rasittaa valtimoita ja sydäntä. Seurauksena riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan, aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon, kasvaa. Nämä sairaudet voivat johtaa jopa kuolemaan tai aiheuttaa pysyvän vammautumisen. Sydän- tai aivoinfarkti voi myös olla korkean verenpaineen ensimerkki. 

Lisäksi korkea verenpaine voi vahingoittaa munuaisia. Tämä johtaa niiden toimintahäiriöihin ja vajaatoimintaan.

Korkean verenpaineen hoito

Verenpaineen hoito määräytyy lääkärissä tehtävän sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriskiarvion pohjalta. Myös veren rasva- ja sokeriarvot ovat usein koholla. Tällöin puhutaan metabolisesta oireyhtymästä (MBO). Siihen liittyy merkittävästi suurentunut valtimotaudin vaara. Kokonaisriski määrittelee, aloitetaanko lääkitys vai ei.

Yleisimmät lääkeryhmät ovat:

  • ACE-estäjät
  • ATR-salpaajat
  • Kalsiumkanavan salpaajat
  • Diureetit

Lääkehoidolla yläpaine pyritään saamaan alle 140 ja alapaine alle 85 mmHg. Diabetesta sairastavilla lievästikin kohonnut verenpaine voi vaurioittaa munuaisia, joten heillä tavoite on vieläkin alhaisempi. Myös sepelvaltimotautipotilaiden kohdalla pyritään matalampiin lukemiin. 

Usein hoitotavoitteeseen pääsy vaatii 2-3 lääkettä. Lisäksi voidaan tarvita lääkkeitä kohonneen kolesterolin ja sokeriarvojen hoitoon. 

Mikäli korkeaan verenpaineeseen liittyy oheisoireita, saattaa sairausloma olla joskus tarpeen. Pelkän korkean verenpaineen hoidossa sitä ei yleensä tarvita.

Elämäntapamuutokset

Elintapamuutokset ovat tärkeä osa korkean verenpaineen hoitoa. Lääkkeiden verenpainetta laskeva teho paranee selvästi, kun tekee samaan aikaan korjauksia elintavoissa. Mikäli paine on vain lievästi kohonnut, elintapamuutokset voivat yksin riittää eikä lääkkeitä tarvita. 

Ydinasioita ovat:

  • Pudota tarvittaessa painoa. Jo viiden kilon pudotuksesta on hyötyä.
  • Lopeta tupakointi.
  • Vähennä suolaa. Aikuisella suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa päivässä. Se tarkoittaa vajaata yhtä teelusikallista. 
  • Vähennä eläinperäisen rasvan ja sokeristen ruokien käyttöä. Ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattaminen auttaa tässä.
  • Syö lakritsia vähän ja harvoin.
  • Liiku säännöllisesti. Tee päivittäin ainakin puolen tunnin mittainen reipas kävelylenkki.
  • Käytä alkoholia korkeintaan kohtuullisesti.

Terveellisillä elintavoilla verenpaineen nousua voidaan myös tehokkaasti ehkäistä.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli kotimittausten keskiarvo on 135/85 mmHg tai enemmän tai sinulla on korkeaan verenpaineeseen viittaavia oireita, varaa aika lääkärille asiakaspalvelunumeromme 010 380 3838 tai internetajanvaruksen kautta.

Asiantuntijana Aavan yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.