Osteoporoosi on sairaus, jossa luun kalkkipitoisuus on alentunut ja luunmurtumariski on kasvanut. Ikääntyessä luumassa vähenee tasaisesti ja hoitamattomana osteoporoosi voi aiheuttaa murtumia myös pienten kaatumisten ja tärähdysten yhteydessä. Osteoporoosia tutkitaan luuntiheysmittauksella. Jos epäilet osteoporoosia tai haluat ehkäistä sen syntyä, tule sisätautilääkärimme vastaanotolle.
Osteoporoosi on erityisesti ikääntyneiden sairaus. Osteoporoosi aiheuttaa luun kalkkipitoisuuden alentumista, jolloin myös luunmurtumariski kasvaa.
Luumassa kehittyy huippuunsa 20–30 ikävuoteen mennessä. Ikääntyessä luumassa vähenee tasaisesti, joskin naisilla luumassa pienenee erityisesti vaihdevuosi-iän jälkeen estrogeenitason laskiessa.
Joskus osteoporoosia edeltää ns. osteopenia, jossa luuntiheys on heikentynyt, mutta ei vielä tiettyjen raja-arvojen yli. Osteoporoosista puhutaan, kun luuntiheysmittauksen tietyt arvot/raja-arvot ylittyvät tai kun sinulla todetaan ns. osteoporoottinen murtuma.
Tiedetään, että tietyt tekijät myötävaikuttavat osteoporoosin syntyyn. Saatat kuulua osteoporoosin riskiryhmään, jos:
Myös jotkut sairaudet voivat aiheuttaa osteoporoosia. Tällaisia ovat muun muassa lisäkilpirauhasen liikatoiminta, hoitamaton keliakia, hyperkortisolismi (Cushingin tauti), tulehdukselliset suolistosairaudet ja testosteronin puutos miehillä.
Voit ehkäistä osteoporoosia huolehtimalla riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista, joko ravinnosta tai lisäravinteista.
Tämän lisäksi säännöllinen luustoa rasittava liikunta (esimerkiksi sauvakävely, juoksu, kuntosaliharjoittelu) ovat tärkeitä luuston hyvinvoinnille.
Myös tupakoinnin ja alkoholin liiallisen käytön välttäminen vähentävät mahdollisuuksiasi sairastua osteoporoosiin.
Osteoporoosi ei yleensä aiheuta mitään oireita, vaan sairaus todetaan useasti murtumien yhteydessä.
Osteoporoottisiksi murtumiksi kutsutaan yleensä rannemurtumia, olkavarsimurtumia, reisiluun kaulan murtumia sekä selkänikamien puristusmurtumia.
Yksi osteoporoosin oireista voi olla pituuden lyhentyminen (vähintään 4 cm) tai selkärangan ryhdin muuttuminen kumaraksi (kyfoosi).
Osteoporoosia tutkitaan luuntiheysmittauksella. Luuntiheysmittaus tehdään DXA-menetelmällä, joka perustuu matalaenergisen röntgensäteen käyttöön. DXA:n aiheuttama sädeannos on pieni.
Tällä hetkellä Lääkärikeskus Aavan toimipisteissä ei tehdä luuntiheysmittauksia, mutta vastaanotolla saat lähetteen ja ohjeistuksen ko tutkimukseen, samalla määritellään laboratoriokokein esimerkiksi kalsium- ja D-vitamiinipitoisuudet. Tämän lisäksi laboratoriokokeilla voidaan selvittää jo todetun osteoporoosin syitä.
Osteoporoosia voidaan hoitaa lääkityksellä, jonka lääkärisi määrää sinulle aina yksilöllisesti. Lääkkeet vaikuttavat luuston kuntoon: ne estävät luun hajoamisen ja lisäävät sen rakentumista. Lääkehoito voidaan määrätä joko tabletti- tai pistoshoitoina.
Tämän lisäksi tukihoidoksi määrätään yleensä kalkki- ja D-vitamiinivalmisteita, joiden annoksen lääkärisi määrittelee otettujen kokeiden perusteella.
Myös fysioterapiaa voidaan käyttää apuna kuntoutuksessa ja osteoporoosin hoidossa.
Vaikka osteoporoosista ei sinällään voi parantua, lääkehoidolla voidaan pysäyttää osteoporoosin eteneminen ja estää mahdolliset murtumat. Erityisesti ikäihmisen elämänlaatuun tämä vaikuttaa merkittävästi.
Varaa aika sisätautilääkärille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.
Asiantuntijana palvelukuvauksessa sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti.
Hyvä työnäkö: osa työergonomiaa ja työssä viihtymistä
Vaihdevuodet vaikuttavat työkykyyn: Oireita voi tulla jo nelikymppisenä
Ovatko rokotuksesi ajan tasalla?