Munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa tilaa, jossa munuaiset eivät pysty suodattamaan kuona-aineita ja ylimääräisiä nesteitä kehosta tehokkaasti. Sairaus kehittyy yleensä hitaasti ja on pitkään oireeton. Tärkeimmät riskitekijät ovat ikääntyminen sekä diabetes ja korkea verenpaine.

• Mikä on munuaisten vajaatoiminta?
• Munuaisten vajaatoiminnan syyt
• Munuaisen vajaatoiminnan oireet
• Tutkimukset ja toteaminen
• Munuaisten vajaatoiminnan hoito
• Ruokavalio
• Munuaisten vajaatoiminnan ennuste
• Munuaisten vajaatoiminnan ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on munuaisten vajaatoiminta?

Munuaisten vajaatoimintaa on kahta muotoa: akuuttia ja kroonista. Jälkimmäinen on tavallisempaa. On arvioitu, että noin 10 prosenttia aikuisväestöstä kärsii jonkin asteisesta kroonisesta munuaisten vajaatoiminnasta. Sairauden yleisyys kasvaa iän myötä.

Akuutti munuaisten vajaatoiminta kehittyy nopeasti ja sen oireet voivat ilmetä äkillisesti. Krooninen munuaisten vajaatoiminta etenee pikkuhiljaa ajan myötä. Se voi olla pitkään oireeton tai oireet voivat olla varsin vähäisiä. Tämä vaikeuttaa vajaatoiminnan varhaista tunnistamista ja hoitoa.

Munuaisten vajaatoiminnan syyt

Munuaisten vajaatoiminnan syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Tärkein riskitekijä on ikääntyminen, koska iän myötä munuaisten toimintakyky heikkenee. Muita syitä ovat muun muassa:

• Diabetes. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes voivat johtaa diabeteksen munuaistautiin (nefropatia), joka on yleinen munuaisten vajaatoiminnan syy. Tähän liittyy usein valkuaisvirtsaisuutta (albuminuria). Epätyydyttävä diabeteksen hoitotasapaino (hyperglykemia) vahingoittaa munuaisia pitkään jatkuessaan.
• Korkea verenpaine voi aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa, sillä se rasittaa munuaisten verisuonia ja heikentää munuaiskerästen toimintaa​.
• Autoimmuunisairaudet. Esimerkiksi systeeminen lupus erythematosus (SLE) ja vaskuliitit eli verisuonitulehdukset voivat vaurioittaa munuaisia ja johtaa vajaatoimintaan​.
• Tulehdukselliset munuaissairaudet. Glomerulonefriitit eli munuaiskerätulehdukset voivat vahingoittaa munuaisten toimintaa​​.
• Perinnölliset sairaudet. Esimerkiksi polysystinen munuaistauti voi edistää vajaatoiminnan kehittymistä​​.
• Eturauhasen suurentuminen sekä virtsatiekivitauti estävät virtsan normaalin kulun ja aiheuttavat painetta munuaisiin​​.
• Lääkeaineiden ja myrkkyjen aiheuttamat vauriot. Tietyt lääkkeet, kuten tulehduskipulääkkeet ja jotkut antibiootit, sekä raskasmetallit ja muut myrkyt voivat vahingoittaa munuaisia ja johtaa vajaatoimintaan​​.

Munuaisten akuutin vajaatoiminnan taustalla voi olla esimerkiksi elimistön äkillinen kuivuminen, äkilliset infektiot tai sydäninfarkti.

Munuaisen vajaatoiminnan oireet

Munuaisten vajaatoiminnan oireet vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä akuutti vai krooninen vajaatoiminta. Akuutissa munuaisten vajaatoiminnassa oireet voivat ilmetä äkillisesti ja ne voivat olla vakavia. Tällaisia oireita ovat:

• Äkillinen virtsanerityksen väheneminen
• Turvotukset, erityisesti jaloissa ja nilkoissa
• Hengenahdistus
• Väsymys
• Sekavuus
• Pahoinvointi
• Rintakipu tai painon tunne rinnassa

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan oireet kehittyvät yleensä vähitellen ja saattavat jäädä aluksi huomaamatta. Oireita voivat olla:

• Väsymys ja yleinen heikkous
• Keskittymisvaikeudet
• Huono ruokahalu
• Kuiva ja kutiava iho
• Jalkojen, etenkin nilkkojen, turvotukset
• Virtsaamistarpeen lisääntyminen öisin
• Lihasten nykiminen tai -krampit
• Pahoinvointi ja oksentelu
• Hengitysvaikeudet

Aikuisten oireet eroavat hieman lasten oireista. Lapsilla munuaisten vajaatoiminta voi oireilla muun muassa kasvun hidastumisena tai jopa pysähtymisenä. Myös jatkuva viluisuus, kuumeilu tai huono ruokahalu saattavat viestiä munuaisten toiminnan heikkenemisestä.

Tutkimukset ja toteaminen

Munuaisten vajaatoiminnan diagnoosi perustuu veri- ja virtsanäytteiden analyysiin. Keskeisiä mittareita ovat veren kreatiniinipitoisuus ja eGFR-arvo. Ne antavat tietoa munuaisten toiminnasta ja suodatuskyvystä.

Normaali kreatiniiniarvo (josta käytetään usein kansankielellä nimitystä munuaisarvo) vaihtelee iän, sukupuolen ja lihasmassan mukaan.

• Miesten normaali kreatiniiniarvo on yleensä noin 60-100 µmol/l.
• Naisilla normaali kreatiiniarvo on noin 50-90 µmol/l.

Kun kreatiniinitaso ylittää nämä arvot, se voi viitata munuaisten vajaatoimintaan.

Munuaisten toimintaa arvioidaan usein myös eGFR-arvon (laskennallinen munuaisten suodatusnopeus) kautta, koska se antaa kattavamman kuvan munuaisten suodatustehosta.

• Normaali eGFR-arvo on yleensä yli 90 ml/min/1.73 m².
• Alle 60 ml/min/1.73 m² oleva eGFR-arvo yli kolmen kuukauden ajan viittaa krooniseen munuaisten vajaatoimintaan.

Virtsanäytteestä tutkitaan muun muassa proteiinia ja punasoluja. Proteiini virtsassa voi olla merkki munuaisten suodatusongelmista.

Munuaisten toimintaa voidaan tarvittaessa arvioida myös kuvantamistutkimuksilla, kuten ultraäänellä tai TT-kuvauksella. Niillä voidaan tunnistaa rakenteellisia muutoksia munuaisissa ja virtsateissä. Joskus munuaisesta otetaan koepala tarkempia tutkimuksia varten.

Munuaisten vajaatoiminnan hoito

Munuaisten vajaatoiminnan hoito riippuu sairauden vakavuudesta ja siitä, onko kyseessä äkillinen vai krooninen vajaatoiminta. Hoidon tavoitteena on yleensä sairauden etenemisen hidastaminen ja oireiden hallinta sekä munuaisten toimintaan vaikuttavien perussairauksien hoitaminen hyvään tasapainoon.

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoidon kulmakiviä ovat

• Perussairauksien hoito: Diabetes ja korkea verenpaine ovat yleisiä munuaisten vajaatoiminnan aiheuttajia. Näiden sairauksien tehokas hoito on keskeistä munuaisten terveyden kannalta. Lipidien (LDL-kolesteroli) tehokas hoito estää sydän- ja verisuonisairauksia munuaispotilaalla.
• Lääkitys: Anemia ja luun haurastuminen ovat yleisiä kroonisen munuaisten vajaatoiminnan komplikaatioita. Niihin voidaan käyttää erilaisia lääkehoitoja.
• Dialyysi: Kun munuaisten toiminta heikkenee merkittävästi, voidaan tarvita dialyysia eli keinomunuaishoitoa.
• Munuaisensiirto: Vaihtoehtona dialyysille voi olla munuaisensiirto, jossa vajaatoiminnasta kärsivän potilaan munuaiset korvataan terveellä munuaisella lahjoittajalta.

Akuutin munuaisten vajaatoiminnan hoidossa keskitytään ensisijaisesti taustalla olevan syyn, kuten infektioiden, lääkkeiden aiheuttaman myrkytyksen tai akuutin sairauden, hoitoon. Lisäksi on tärkeää huolehtia kehon neste- ja elektrolyyttitasapainosta, joka voi akuutissa munuaisten vajaatoiminnassa häiriintyä nopeasti. Vakavissa tapauksissa voidaan tarvita dialyysihoitoa, kunnes munuaisten toiminta palautuu.

Ruokavalio

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien on tärkeää noudattaa munuaisten terveyttä tukevaa ruokavaliota. Proteiinin, kaliumin, fosforin ja natriumin saantia on usein syytä rajoittaa.

• Proteiini: Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa proteiinin saantia suositellaan usein rajoittamaan, koska liiallinen proteiini lisää munuaisten kuormitusta. Proteiinin määrä määritellään yksilöllisesti lääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan.
• Kalium ja fosfori: Korkea kaliumin saanti voi aiheuttaa esimerkiksi sydänongelmia, kun munuaiset eivät kykene poistamaan sitä tehokkaasti. Kaliumia saadaan kasviksista, pähkinöistä ja siemenistä sekä vilja- ja maitotuotteista. Fosforin liikasaanti puolestaan voi johtaa luuston heikkenemiseen ja muihin terveysongelmiin, koska se häiritsee kalsiumin aineenvaihduntaa. Fosforia on runsaasti muun muassa maitotuotteissa, kananmunassa ja maksassa.
• Natrium: Liiallinen suolan käyttö voi johtaa verenpaineen nousuun, joka on yksi munuaisten vajaatoiminnan pahenemista edistävistä tekijöistä.

D-vitamiinin kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota sen riittävään saantiin, sillä munuaissairaudet voivat häiritä D-vitamiinin aineenvaihduntaa. Ravinnosta D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi, joten D-vitamiinilisä on usein ympäri vuoden paikallaan.

Alkoholin käyttöä on syytä rajoittaa tai välttää kokonaan. Alkoholi itsessään on ”myrkkyä” munuaisille. Lisäksi se lisää korkean verenpaineen ja verensokerin vaaraa. Molemmat voivat vaikuttaa munuaisten toimintaan haitallisesti. Myös tupakointi tulee lopettaa.

Munuaisten vajaatoiminnan ennuste

Munuaisten vajaatoiminnan ennuste riippuu monista tekijöistä, kuten vajaatoiminnan vaikeusasteesta, perussairauksien hoidosta ja siitä, miten hyvin potilas noudattaa hoito-ohjeita.

Krooninen munuaisten vajaatoiminta etenee yleensä hitaasti. Mikäli tauti todetaan varhaisessa vaiheessa ja hoidetaan hyvin, monet pystyvät elämään aktiivista elämää useita vuosia. Ennuste huononee, jos tauti ehtii edetä vaikeampiin vaiheisiin, jolloin munuaisten toiminta heikkenee merkittävästi.

Vaikea munuaisten vajaatoiminta voi johtaa lopulta munuaisten täydelliseen pettämiseen. Tässä vaiheessa dialyysihoito tai munuaisensiirto ovat välttämättömiä. Niiden jälkeenkin voi usein elää suhteellisen normaalia elämää, jos perussairaudet ovat hyvässä tasapainossa. Tosin krooninen munuaisten vajaatoiminta voi myös lisätä muiden vakavien terveysongelmien, kuten sydän- ja verisuonitautien, riskiä.

Äkillinen munuaisten vajaatoiminta voi parantua täysin, jos se havaitaan ajoissa ja sen aiheuttaja voidaan hoitaa tehokkaasti.

Munuaisten vajaatoiminnan ehkäisy

Munuaisten vajaatoiminnan ehkäisyssä olennaisinta ovat terveelliset elintavat. Näillä konsteilla munuaisten vajaatoiminnan riskiä voidaan vähentää:

• Pidä verenpaine tavoitearvoissa: Korkea verenpaine on yksi suurimmista munuaissairauksien riskitekijöistä. Verenpaineen pitäminen tavoitearvoissa lääkityksen ja elämäntapamuutosten avulla voi auttaa suojaamaan munuaisia.
• Hoida diabetes hyvin: Korkea verensokeri voi vaurioittaa munuaisia ajan myötä, joten diabeteksen hyvä hoitotasapaino on tärkeä.
• Syö terveellisesti: Vähäsuolainen ruokavalio, joka sisältää paljon hedelmiä, vihanneksia ja täysjyväviljoja, voi auttaa ehkäisemään munuaisten vajaatoimintaa. Vältä liiallista proteiinin saantia, erityisesti eläinproteiinia.
• Liiku säännöllisesti: Liikunta auttaa painonhallinnassa, auttaa alentamaan verenpainetta ja edistää sydämen terveyttä. Nämä kaikki ovat hyödyllisiä munuaisten terveydelle.
• Vältä tupakointia: Tupakointi voi heikentää munuaisten toimintaa ja lisätä munuaissairauksien riskiä.
• Vältä tiettyjen lääkkeiden pitkäaikaista käyttöä: Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet voivat vahingoittaa munuaisia, jos niitä käytetään pitkään suurina annoksina. Keskustele lääkärin kanssa lääkkeiden turvallisesta käytöstä.
• Juo riittävästi: Juo vettä päivittäin 1,5-2 litraa. Se auttaa munuaisia poistamaan kuona-aineita kehosta tehokkaammin.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli epäilet munuaisten vajaatoimintaa, varaa aika lääkärille internetajanvarauksen tai puhelinpalvelumme 010 380 3838 kautta. Munuaisten vajaatoimintaa hoitavat nefrologit sekä yleissisätautilääkärit.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan konservatiivisen toiminnan ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.