Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi

Kilpirauhasen vajaatoiminta on etenkin keski-ikäisillä naisilla yleinen sairaus. Tavallisimpia oireita ovat muun muassa uupumus, kuiva iho, palelu, ummetus ja muistihäiriöt. Hoitona käytetään elinikäistä hormonilääkitystä, jolla vajaatoiminta korvataan. Valtaosa potilaista paranee sillä oireettomiksi.

Mikä on kilpirauhasen vajaatoiminta?

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on sairaus, jossa kilpirauhanen ei tuota riittävästi kilpirauhashormoneja. Se voi johtaa aineenvaihdunnan hidastumiseen ja useisiin muihin terveysongelmiin. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla neljä kertaa yleisempää kuin miehillä. Suurin osa sairastuneista on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan syyt

Suomessa kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Sen seurauksena elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita vastaan. 

Perinnöllisyys on tärkeä tekijä kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Jos perheessä on lähisukulaisia, joilla on diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta tai jokin muu autoimmuunisairaus, oma riski sairastua kasvaa.

Muita mahdollisia syitä kilpirauhasen vajaatoimintaan ovat:

  • Kilpirauhasleikkauksen jälkitila. Kilpirauhasen poisto johtaa vajaatoimintaan.
  • Radiojodihoito. Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito radioaktiivisella jodilla voi vaurioittaa kilpirauhasta niin, että se ei enää tuota tarpeeksi hormoneja.
  • Sädehoito kaulan alueella. Syövän hoitoon käytettävä sädehoito voi vahingoittaa kilpirauhasta.
  • Tietyt lääkkeet. Jotkin lääkkeet, kuten litium ja amiodaroni, voivat estää kilpirauhasen toimintaa.
  • Jodin puute. Vaikka jodin puute on harvinainen länsimaissa, kehitysmaissa se voi olla syynä kilpirauhasen vajaatoimintaan.
  • Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lisäksi tunnetaan harvinainen kilpirauhasen vajaatoiminnan muoto, joka johtuu aivolisäkkeen toimintahäiriöstä. Aivolisäke on pieni rauhanen, joka sijaitsee aivojen pohjalla ja säätelee monia kehon hormoneja, mukaan lukien kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) tuotantoa. Aivolisäkeperäinen kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu aivolisäkkeen tai sen yläpuolella sijaitsevan hypotalamuksen häiriöstä, joka estää normaalin TSH-tuotannon.

Kilpirauhasen vajaatoiminta lapsella

Lapsella kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu yleensä kilpirauhasen kehityshäiriöstä tai synnynnäisestä tyroksiinihormonin puutteesta. Tila voi johtaa pysyvään neurologiseen vammautumiseen, ellei sitä hoideta ajoissa. Siksi Suomessa kaikilta vastasyntyneiltä tutkitaan napaverestä kilpirauhashormonipitoisuus heti syntymän jälkeen. Jos löydökset viittaavat vajaatoimintaan, hoito aloitetaan välittömästi tyroksiinilla.

Myös kilpirauhasen autoimmuunitulehdus voi olla lapsella vajaatoiminnan syy. Se ilmenee yleensä murrosiässä. Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voi pitkään jatkuessaan johtaa nuorella merkittävään pituuskasvun hidastumiseen ja painonnousuun​.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet kehittyvät yleensä hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana. Niitä voivat olla:

  • jatkuva väsymys ja uupumus
  • palelu, joka johtuu kylmänsietokyvyn heikkenemisestä. Hikoilu on usein vähentynyttä.
  • silmäluominen turvotus ja kuivat silmät
  • muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet (ns. aivosumu)
  • ummetus, joka johtuu ruuansulatuksen hidastumisesta.
  • lihominen. Aineenvaihdunnan hidastuminen johtaa usein painonnousuun.
  • iho-oireet, kuten kuiva iho, kalpea ja kylmä iho ja hauraat kynnet
  • hiustenlähtö
  • hidas syke
  • masennus ja ahdistuneisuus
  • lihas- ja nivelkivut
  • kasvojen ja raajojen turvotus

Aineenvaihdunnan hidastuminen voi myös nostaa diastolista verenpainetta eli alapainetta sekä LDL- eli huonoa kolesterolia. Niin ikään maksa-arvot voivat kohota.

Pääsääntöisesti kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat naisilla ja miehillä samat, mutta nuorilla naisilla myös kuukautiskierto voi häiriintyä aiheuttaen infertiliteettiä eli hedelmättömyyttä. Iäkkäämmillä ihmisillä oireet saattavat olla samankaltaisia kuin sydämen vajaatoiminnassa tai dementiassa. Joillakin vanhuksilla oireita ei ole ollenkaan tai ne ovat hyvin vähäisiä.

Miten kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteamiseksi ei tarvita kuin verikoe, jolla määritetään TSH-pitoisuus ja usein myös T4V-pitoisuus. Veren THS-arvo (P-tyreotropiini) nousee vajaatoiminnassa ja usein samanaikaisesti veren tyroksiinihormonin (T4V) pitoisuus alenee. 

  • TSH: Normaalit viitearvot ovat 0,4–4,0 mU/l (vaihdellen jonkin verran iän ja laboratorion mukaan). Kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH-taso voi olla merkittävästi kohonnut.
  • T4: Viitearvot ovat 10–21 pmol/l. Alhainen T4 on merkki kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Joskus kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla piilevä. Se tarkoittaa, että kilpirauhasen toiminta on heikentynyt, mutta oireet ovat lieviä tai niitä ei ole lainkaan. Tällöin havaitaan vain lievästi kohonnut TSH-arvo, kun taas T4V-arvo on vielä viitealueella​.

Koska piilevä kilpirauhasen vajaatoiminta voi edetä ajan myötä kliiniseksi vajaatoiminnaksi, voinnin seuranta on tärkeää. Verikokeita suositellaan yleensä 6–12 kuukauden välein.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilääkityksellä, joka korvaa puuttuvat kilpirauhashormonit. Tyroksiinia käyttää Suomessa yli 300 000 henkilöä eli lähes kuusi prosenttia väestöstä. 

Tyroksiini otetaan tablettina aamuisin. Annostusta säädetään potilaan voinnin sekä veren TSH-arvon perusteella. Raskauden aikana annosta usein suurennetaan. 

Tyroksiinilla vajaatoiminnan oireet yleensä lievittyvät nopeasti. Valtaosa potilaista paranee oireettomiksi. Lääkitys on elinikäinen, koska oma elimistö ei enää kilpirauhashormonia tuota. 

Mikäli tyroksiinista ei ole riittävää apua, joskus harvoin hoidoksi voidaan tarvita T3-hormonia eli trijodityroniinivalmistetta.  Sen käyttöä harkitaan asiaan perehtyneen erikoislääkärin kanssa.

Elämäntavat

Vaikka kilpirauhasen vajaatoimintaan ei voi suoraan vaikuttaa elämäntavoilla, terveellinen ruokavalio ja liikunta voivat parantaa yleistä hyvinvointia.  Niiden avulla myös laihdutus on mahdollista, mikäli paino on noussut sairastumisen myötä. Usein jo yksin lääkityksen aloittaminen auttaa painonpudotuksessa.

Seuranta

Seurantakäynneillä lääkärissä on suositeltavaa käydä säännöllisesti, jolloin lääkitysannosta voidaan tarvittaessa hienosäätää. Lääkäri määrittää seurantavälien pituuden.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli sinulla on kilpirauhasen vajaatoimintaan viittaavia oireita, tai jo todetun sairauden hoidossa on haasteita tai huolenaiheita, varaa aika endokrinologille tai sisätautilääkärille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

FacebookTwitterLinkedIn