Iriitti eli värikalvotulehdus

Iriitti eli värikalvotulehdus on silmän etuosan tulehdus, joka vaatii aina silmälääkärin hoitoa. Mitä varhemmin hoito aloitetaan, sitä parempi on sen teho. Hoitamattomana iriitti voi johtaa pysyviin silmävaurioihin. Aavan silmälääkäreillä on iriitin hoidosta pitkä kokemus.

• Mikä on iriitti?
• Iriitin syyt
• Miten iriitti alkaa?
• Tarttuuko iriitti?
• Milloin lääkäriin?
• Iriitin diagnosointi
• Iriitin hoito
• Toistuva iriitti
• Tarvitaanko sairauslomaa?
• Liikunta iriitin aikana
• Iriitin ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on iriitti?

Iriitti eli värikalvotulehdus on silmänsisäinen tulehdus, jossa silmän värillinen osa eli iiris tulehtuu. Iriitistä käytetään myös nimeä etuosan uveiitti, koska tulehdus on silmän etuosan rakenteissa. Uveiitti on yhteisnimitys kaikille silmän suonikalvoston tulehduksille. 

Värikalvotulehdusta esiintyy useimmiten 20–50-vuotiailla. Tavallisimmin tulehdus vaikuttaa yhteen silmään, mutta iriitti voi olla myös yhtä aikaa molemmissa silmissä. Se on kuitenkin harvinaisempaa.

Iriitti vaatii aina silmälääkärin hoitoa. Hoitamaton värikalvotulehdus voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten pysyvään näkökyvyn heikkenemiseen.

Iriitin syyt

Iriitin tarkkaa syytä ei aina tiedetä, mutta elimistön alentuneen vastuskyvyn on todettu altistavan sille. Muita taustalla olevia tekijöitä voivat olla

• Autoimmuunisairaudet. Reumasairaudet, kuten selkärankareuma, ovat yleisiä iriitin aiheuttajia. Monilta iriittipotilailta löytyy HLA-B27-antigeeni, joka liittyy perinnölliseen alttiuteen tietyille immuunijärjestelmän sairauksille. Tätä antigeeniä on noin 14 prosentilla suomalaisista.
• Pitkittyneet tulehdukset: Esimerkiksi krooninen poskiontelotulehdus tai hampaan juuren tulehdus voivat altistaa iriitille.
• Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti.
• Traumat ja infektiot. Silmän vammat tai esimerkiksi herpesvirusinfektio voivat laukaista iriitin.​

Lapsilla iriitti liittyy yleensä lastenreumaan. Iriitti lapsella ei kuitenkaan ole yhtä tavallinen kuin aikuisilla.

Miten iriitti alkaa?

Iriitti alkaa usein äkillisesti ja vaikuttaa yleensä vain toiseen silmään. Tavallisimpia oireita ovat:

• Silmän punoitus ja kipu. Silmä saattaa olla erityisen arka valolle.
• Näön hämärtyminen. Tulehdus voi aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä.
• Valonarkuus. Kirkas valo saattaa tuntua epämiellyttävältä, ja silmää voi olla vaikea pitää auki.
• Pieni tai muulla tavalla poikkeavan näköinen mustuainen.

Myös päänsärky saattaa joskus olla iriitin oire. Säryn laukaisijana voi olla valonarkuus ja silmäkipu. 

Silmän rähmimistä iriitti ei aiheuta, joten se voidaan helposti erottaa tavallisista sidekalvotulehduksista.

Tarttuuko iriitti?

Iriitti ei tartu silmästä toiseen eikä ihmisestä toiseen. Se voi kuitenkin joskus uusiutua toisessa silmässä. Se ei johdu tartunnasta, vaan samasta taustalla olevasta sairaudesta tai altistavasta tekijästä, joka voi vaikuttaa molempiin silmiin eri aikoina.​

Milloin lääkäriin?

Iriitti ei parane itsekseen, vaan vaatii aina hoitoa. Jos silmä on punainen, kipeä ja herkkä valolle, on tärkeää hakeutua silmälääkärin vastaanotolle vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Varhainen hoito parantaa ennustetta ja ehkäisee mahdollisia komplikaatioita, kuten näön pysyvää heikkenemistä.

Iriitin diagnosointi

Iriitin toteaminen vaatii aina silmälääkärin tekemän tutkimuksen. Tyypillisesti diagnoosi tehdään biomikroskoopilla, joka paljastaa tulehdussolut silmän etukammiossa. Tulehduksen laajuus voidaan määritellä solujen määrästä. Vakavimmissa tapauksissa tulehdus voi levitä syvempiin silmän osiin, kuten lasiaiseen, jolloin tilaa kutsutaan iridosykliitiksi​.

Iriitin hoito

Iriitin hoitoon käytetään ensisijaisesti

• Kortikosteroidisilmätippoja. Ne vähentävät tulehdusta ja ehkäisevät oireiden pahenemista. Hoito kestää yleensä noin kuukauden. Oireet voivat kuitenkin helpottaa jo paljon aiemmin, mutta hoitoa ei saa jättää kesken. 
• Mustuaista laajentavia tippoja. Ne auttavat vähentämään silmän kipua ja estävät kiinnikkeiden muodostumisen värikalvon ja mykiön väliin. Näkökyky voi tilapäisesti heikentyä hoidon aikana​.

Vakavissa tapauksissa voidaan käyttää suun kautta otettavaa kortikosteroidia tai jopa pistoshoitoa. Toistuvan tulehduksen hoitoa voidaan tehostaa esimerkiksi reuman hoidossa käytettävällä metotreksaatilla​.

Toistuva iriitti

Jos iriitti on toistuva, lääkäri saattaa kirjoittaa potilaalle jo valmiiksi reseptin kortisonisilmätipoille. Silloin hoidon voi aloittaa omatoimisesti, mutta silti on suositeltavaa mennä lääkäriin jo seuraavan päivän aikana.

Erityisesti HLA-B27-positiivisilla henkilöillä on suurempi riski saada toistuvia iriittejä.

Tarvitaanko sairauslomaa?

Sairausloman tarve riippuu värikalvotulehduksen vakavuudesta ja oireista. Iriitti voi vaikuttaa merkittävästi päivittäisiin toimintoihin, erityisesti ammateissa, joissa tarvitaan hyvää näkökykyä, tai joissa altistutaan kirkkaalle valolle tai fyysiselle rasitukselle. Lääkäri arvioi tilanteen aina yksilöllisesti ja kirjoittaa sairauslomaa sen mukaan.

Liikunta iriitin aikana

Kevyt liikunta, kuten kävely, ei ole kiellettyä iriitin aikana, mutta raju fyysinen rasitus voi pahentaa tulehdusta ja aiheuttaa lisäkipua. Erityisesti lajeja, jotka vaativat voimakasta ponnistelua, tulisi välttää, kunnes tulehdus on hallinnassa. Iriitti voi myös vaikuttaa näkökykyyn, jota tarvitaan lähes kaikissa urheilulajeissa.

Sauna ja iriitti eivät sovi yhteen, sillä saunan korkea lämpötila voi pahentaa iriitin oireita. Saunomista on syytä välttää, kunnes tulehdus on saatu hoidettua.

Iriitin ehkäisy

Iriitin uusiutumista voidaan yrittää ehkäistä hoitamalla hyvin sen taustalla olevia sairauksia, kuten reumaa. Elintavoilla ei ole merkitystä iriittiin sairastumisessa.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli toinen tai molemmat silmäsi punoittavat ja ovat kipeät ja valonarat, varaa aika silmälääkärille mahdollisimman pikaisesti internetajanvarauksen kautta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838. Varhainen hoidon aloitus parantaa hoidon tehoa.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan silmätautien erikoislääkäri ja silmätautien vastuulääkäri Anna-Ulrika Sarikkola. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.