Neurologi

Kärsitkö arkea haittaavasta päänsärystä, huimauksesta tai vapinasta? Hakeudu neurologin vastaanotolle, jotta oireilun syy saadaan selville. Myös ihon tuntohäiriöissä ja muistiongelmissa kannattaa kääntyä neurologin puoleen.

• Mitä neurologi tekee?
• Milloin neurologille?
• Mitä neurologin vastaanotolla tapahtuu? 
• Miten valmistautua neurologin vastaanottoon? 
• Neurologin etävastaanotto 
• Löydä lähin neurologi 
• Ajanvaraus Aavaan
• Neurologi hinta 

Mitä neurologi tekee? 

Neurologi on erikoislääkäri, joka diagnosoi ja hoitaa hermostoon liittyviä sairauksia ja häiriöitä. Hermosto kattaa aivot, selkäytimen ja ääreishermoston. Neurologiset sairaudet voivat olla moninaisia, ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämänlaatuun ja toimintakykyyn​​​​. 

Aavan neurologit tekevät yhteistyötä muun muassa fysioterapeuttien, puheterapeuttien ja psykologien kanssa takaakseen potilaille kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen hoidon. 

Tavallisimpia neurologisia sairauksia, joita neurologit hoitavat, ovat: 

• Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet: Muistisairaudet vaikuttavat mm. henkilön kognitiivisiin kykyihin.
• Epilepsia: Hermoston sairaus, joka aiheuttaa toistuvia tajuttomuus-kouristuskohtauksia. 
• Aivoverenkiertohäiriöt: Aivohalvaus voi johtaa pysyviin hermovaurioihin. 
• MS-tauti: Keskushermostoon vaikuttava autoimmuunisairaus. 
• Parkinsonin tauti: Keskushermoston rappeumasairaus, joka aiheuttaa vapinaa, jäykkyyttä ja hitautta. 
• Migreeni ja muut päänsäryt: Voimakkaat ja toistuvat päänsäryt, jotka vaikuttavat toimintakykyyn.

Milloin neurologille? 

Neurologille kannattaa hakeutua, jos sinulla tai läheiselläsi esiintyy hermoston ongelmiin viittaavia oireita tai sairauksia, kuten: 

• Pitkittyneet ja voimakkaat päänsäryt: Jos päänsäryt ovat jatkuvia, voimakkaita tai häiritsevät arkea. 
• Huimaus ja tasapainohäiriöt: Jatkuva huimaus tai tasapainovaikeudet voivat viitata hermoston häiriöihin. 
• Muistihäiriöt ja kognitiiviset ongelmat: Jos sinulla tai läheiselläsi ilmenee muistiongelmia, vaikeuksia keskittyä tai muita kognitiivisia häiriöitä, neurologin arviointi on tarpeen. Em. oireita voi esiintyä esimerkiksi Alzheimerin taudissa tai muissa muistisairauksissa​​​​. 
• Epileptiset kohtaukset: Tajunnanhämärtymis- ja kouristuskohtaukset tai muut epilepsiaan viittaavat oireet. 
• Liikehäiriöt ja vapina: Parkinsonin taudin kaltaiset liikehäiriöt, kuten vapina, lihasjäykkyys tai liikkeiden hidastuminen. 
• Halvausoireet ja lihasheikkous: Äkillinen tai etenevä lihasheikkous, puutuminen tai halvausoireet ovat merkkejä, jotka vaativat välitöntä neurologin tutkimusta. Tällaiset oireet voivat liittyä esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöihin​​​​. 
• Näköhäiriöt: Näön heikkeneminen, kaksoiskuvat tai muut näköhäiriöt voivat olla merkki neurologisesta ongelmasta. 

Huom! Kouristuskohtauksien, tajunnan häiriöiden ja halvauksien kohdalla on hakeuduttava välittömästi hoitoon, yleinen hätänumero on 112.

Mitä neurologin vastaanotolla tapahtuu? 

Neurologin vastaanotolla käynti koostuu useista vaiheista, jotka auttavat selvittämään potilaan oireiden syyn ja määrittämään sopivan hoitosuunnitelman. Riippuen tilanteestasi ja neurologille hakeutumisesi syystä, voi vastaanotto pitää sisällään vaihtelevasti seuraavia vaiheita: 

1. Esitiedot ja haastattelu:

Neurologin vastaanotto alkaa yleensä kattavalla haastattelulla, jossa lääkäri kerää potilaan esitiedot. Tämä sisältää:

• Oireiden kuvaus: Potilas kertoo oireistaan, niiden alkamisaikaan, kestosta ja voimakkuudesta. 
• Sairaushistoria: Neurologi kysyy aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, lääkityksistä ja perheen sairaushistoriasta. 
• Elämäntavat: Neurologi kysyy myös elintavoista, kuten ravitsemuksesta, liikunnasta, alkoholin käytöstä ja tupakoinnista​​​​.

2. Kliininen tutkimus:

Haastattelun jälkeen neurologi suorittaa kliinisen tutkimuksen, johon voi kuulua: 

• Neurologinen status: Lääkäri tutkii potilaan refleksit, lihasvoiman, tuntoaistin, koordinaation ja tasapainon. 
• Kognitiiviset testit: Muistia ja muita kognitiivisia toimintoja voidaan vastaanotolla arvioida yksinkertaisilla muistitesteillä. 
• Motoriset testit: Motorisilla testeillä tarkistetaan liikkeiden sujuvuus ja tarkkuus​​​​.

3. Lisätutkimukset:

Tarvittaessa neurologi voi määrätä lisätutkimuksia diagnoosin varmistamiseksi: 

• Kuvantamistutkimukset: magneetti-, TT- ja PET-kuvaukset auttavat visualisoimaan aivojen ja hermostoissa mahdollisesti näkyviä poikkeavuuksia. 
• Neurofysiologiset tutkimukset: EEG:llä eli aivosähkökäyrällä mitataan aivojen sähköistä toimintaa, kun taas ENMG-hermoratatutkimuksella tutkitaan lihasten ja hermojen toimintaa. 
• Laboratoriokokeet: Verikokeet ja aivoselkäydinnesteen tutkiminen voivat olla tarpeen esimerkiksi muistin ongelmia tai hermovaurion syitä tutkittaessa.​​​

4. Diagnoosi ja hoitosuunnitelma:

Tutkimusten ja testien perusteella neurologi tekee diagnoosin ja laatii hoitosuunnitelman. Suunnitelma voi pitää sisällään:

• Lääkitystä: Tarvittavat lääkkeet oireiden hallintaan ja sairauden etenemisen hidastamiseen. 
• Fysioterapiaa: Harjoitteita lihasvoiman ja liikkuvuuden parantamiseksi. 
• Leikkaushoitoa: Joissain tapauksissa kirurginen toimenpide voi olla tarpeen. 
• Seurantaa ja jatkohoitoa: Säännölliset seurantakäynnit ja hoidon mukauttaminen tarpeen mukaan​​​​. 

Huomionarvoista on, että aina oireiden taustalta ei löydy mitään neurologista sairautta, vaan joskus oireet voivat jäädä selittämättömiksi. Kyse voi olla myös vaarattomasta vaivasta, joka hoituu kotikonstein. Esimerkiksi huimaus on usein hyvänlaatuista asentohuimausta, johon auttaa kotona tehtävä liikehoito.

Miten valmistautua neurologin vastaanottoon? 

1. Oireiden kirjaaminen: Ennen vastaanottoa on hyvä kirjata ylös kaikki oireesi, jotta neurologi saa kokonaisvaltaisen kuvan tilanteestasi. Esimerkiksi jos tulet vastaanotolle päänsäryn vuoksi, sinun kannattaa pitää ennen käyntiä päänsärkypäiväkirjaa. Näin lääkäri saa selkeän kuvan säryn luonteesta, kohtausten tiheydestä sekä kestosta. Kirjaa ylös:

• Oireiden alkamisaika ja kesto. 
• Oireiden voimakkuus ja mahdolliset laukaisijat. 
• Oireiden esiintymistiheys ja mahdolliset helpottavat tekijät​​​​. 

2. Lääkeluettelo: Tuo mukanasi lista kaikista käyttämistäsi lääkkeistä, mukaan lukien reseptilääkkeet, käsikauppalääkkeet, vitamiinit ja ravintolisät. Tämä auttaa neurologia arvioimaan mahdollisia lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja eri hoitovaihtoehtoja​​​​. 

3. Aiemmat sairaustiedot: Jos sinulla on aiempia tutkimustuloksia muista hoitopaikoista, kuten kuvia (kuten magneetti– tai TT-kuvia) tai lääkärinlausuntoja, tuo nämä mukanasi. Aiemmat tiedot voivat olla arvokkaita neurologin tehdessä diagnoosia​​​​. 

4. Muistiinpanot ja kysymykset: Kirjoita muistiin kysymyksiä, joita haluat esittää neurologille. Tämä auttaa varmistamaan, että saat vastaukset kaikkiin mieltäsi askarruttaviin asioihin. 

 5. Läheisen mukaan ottaminen: Joskus voi olla hyödyllistä ottaa vastaanotolle mukaan perheenjäsen tai läheinen ystävä. Hän voi auttaa muistamaan keskustelussa käsitellyt asiat ja antaa lisätietoja oireista, jos sinulla on vaikeuksia muistaa niitä itse​​​​. Tämä on erityisen tärkeää muistin ongelmia selviteltäessä.

6. Elämäntavat ja yleiskunto: Valmistaudu keskustelemaan elämäntavoistasi, kuten ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta, alkoholin käytöstä ja tupakoinnista. Näillä tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus neurologiseen terveyteen, ja neurologi voi antaa suosituksia niiden suhteen​​​​.

Neurologin etävastaanotto 

Joitakin neurologisia oireita ja sairauksia voidaan kartoittaa ja hoitaa etävastaanotolla puhelimitse. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi pitkään jatkuneet tai toistuvat päänsäryt sekä huimaus, muistiongelmat ja ihon tuntohäiriöt.                             

Lisäksi etävastaanotolla voidaan oireiden perusteella arvioida laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tarvetta ja kirjoittaa lähete muun muassa pään magneettikuvaukseen tai ENMG-hermoratatutkimukseen. 

Niin ikään sairauksien välikontrollit ja hoidon seuranta onnistuvat, kun asiasta on sovittu aiemmin. Neurologi voi myös uusia reseptisi etänä. Poikkeuksena ovat keskushermostoon vaikuttavat PKV-lääkkeet. 

Mihin neurologin etävastaanotto ei sovellu? 

• Äkillisesti alkaneet halvausoireet, puhehäiriöt, tasapainovaikeudet, näköhäiriöt tai kouristukset. Hakeudu perinteiselle vastaanotolle tai oman alueesi päivystysyksikköön (112). 
• Äkillisesti alkaneet päänsäryt, jos ne esiintyvät ensimmäisen kerran tai ovat selvästi erilaisia kuin aiemmat päänsäryt. Hakeudu perinteiselle vastaanotolle tai oman alueesi päivystysyksikköön (112). 
• Ensikäynnit esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoidossa.

Etävastaanotolla ei myöskään yleensä kirjoiteta sairauslomaa tai lähetteitä julkiseen sairaanhoitoon.

Huomioitavia asioita ennen neurologin etävastaanottoa:

• Onko puhelinnumerosi ajan tasalla? Päivitä numerosi Oma Aavassa tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. 
• Oletko hyväksynyt potilastietojen luovutuksen? Anna suostumuksesi Omakanta-palvelussa. Kun terveystietosi seuraavat mukanasi, hoitosi jatkuvuus ja suunnitelmallisuus paranee. 
• Oletko ollut äskettäin hoidossa tai tutkimuksissa muualla? Ota esille muiden lääkärikeskusten sairauskertomukset ja tutkimustulokset. Tiedot Aavan käynneistä löytyvät potilastietojärjestelmästämme. 
• Oletko työterveysasiakas? Tarkista ennen ajanvarausta, kuuluuko etävastaanotto yrityksesi sopimukseen. 
• Onko sinulla sairauskuluvakuutus? Tarkista, korvaako vakuutus etävastaanoton. 
• Onko käytössäsi lääkkeitä? Ota esille tiedot käyttämistäsi lääkkeitä vahvuuksineen ja annostuksineen.

Löydä lähin neurologi 

• Neurologi Espoo 
• Neurologi Helsinki 
• Neurologi Hyvinkää 
• Neurologi Järvenpää 
• Neurologi Kerava 
• Neurologi Kuopio 
• Neurologi Tampere 
• Neurologi Turku 
• Neurologi Tuusula 

Ajanvaraus Aavaan 

Varaa aika neurologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Etävastaanotto varataan netistä. 

Etävastaanoton lopullinen hinta määräytyy vastaanottoajan pituuden ja erikoisalan mukaan ja se veloitetaan etävastaanoton jälkeen. Etävastaanotolla määrätyt tutkimukset veloitetaan erikseen.

Neurologi hinta

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri Ville Artto. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.