Esivaihdevuodet
Siirtymävaihetta kohti vaihdevuosia kutsutaan esivaihdevuosiksi eli perimenopaussiksi. Silloin estrogeenin eritys ei ole vielä kokonaan loppunut, mutta munasarjojen toiminta on jo alentunut. Esivaihdevuosien oireita voidaan hoitaa – lääkärin vastaanotolle kannattaa suunnata, kun oireet alkavat häiritä normaalia arkea.
- Mitä esivaihdevuodet tarkoittavat?
- Kauanko esivaihdevuodet voivat kestää?
- Esivaihdevuosien oireet
- Milloin lääkäriin?
- Esivaihdevuosioireiden hoito
- Ajanvaraus
Esivaihdevuosista puhutaan joskus myös premenopaussina, mutta premenopaussi tarkoittaa oikeastaan kaikkea aikaa ennen menopaussia, myös hedelmällistä aikaa. Lääketieteellisesti oikea termi esivaihdevuosille on perimenopaussi, jota siksi käytämme tässä tekstissä.
Mitä esivaihdevuodet tarkoittavat?
Esivaihdevuosiksi eli perimenopaussiksi on alettu kutsua aikaa, jolloin munasarjojen toiminta on alentunut, mutta estrogeenin eritys ei ole vielä kokonaan loppunut. Tällöin hedelmällisyys on jo selvästi laskenut, mutta jos raskautta ei haluta, ehkäisyä tulee vielä käyttää.
Esivaihdevuosissa munasarjojen estrogeenineritys vaihtelee paljon. Välillä se voi olla jopa korkeampi kuin ennen, ja sitten nopeasti laskea hyvin matalaksi. Vaihtelu voi olla nopeaa, joten sitä ei millään saada kiinni esimerkiksi veren hormonimittauksilla. Myös aivolisäkehormonitasot vaihtelevat. Siksi laboratoriokokeet eivät esivaihdevuosissa kerro luotettavasti tilanteesta eikä niitä suositella tehtäväksi.
Kauanko esivaihdevuodet voivat kestää?
Esivaihdevuodet kestävät yleensä muutaman vuoden, mutta enimmillään 5–10 vuotta.
Esivaihdevuosien oireet
Esivaihdevuosien oireissa on paljon yksilöllisiä eroja. Oireita voivat olla esimerkiksi:
- kierron epäsäännöllistyminen
- kierron lyhentyminen esimerkiksi 28 päivästä 23–24 päivään
- vuodon määrän lisääntyminen tai vähentyminen
- mielialojen vaihtelu, ärtyneisyys ja pinnan kireys
Esivaihdevuosissa voi esiintyä myös vaihtelevasti kaikkia muita mahdollisia vaihdevuosioireita kuumista aalloista ja hikoilusta erilaisiin tukirankaperäisiin selittämättömiin kipuihin, unihäiriöihin ja sydämen tykyttelyyn.
Milloin lääkäriin?
Hoitoon kannattaa hakeutua, kun oireet haittaavat normaalia elämää.
Ongelmana on kuitenkin usein se, että oireet ovat epämääräisiä, eivätkä klassisia vaihdevuosioireita. Lisäksi oireet voivat vaihdella, ja välillä olla kokonaan poiskin.
Kuukautiskierron epäsäännöllistyminen ja varsinkin harventuminen tukevat esivaihdevuosiepäilyä. Seuraavissa oireissa, mikäli ne ovat jokapäiväisiä, kannattaa hakeutua lääkäriin:
- unioireet ja aamuyön heräily, voivat uutena oireena viitata estrogeenin puutteeseen. Jos uni on jatkuvasti huonoa, ja esiintyy päiväväsymystä, kannattaa lähteä selvittämään, mistä tilanne voisi johtua. Jos heräilyyn liittyy kuumia aaltoja ja hikipuuskia, on todennäköistä, että kyseessä on estrogeenin puute, mutta aina näitä oireita ei esiinny.
- mielialan muutokset, kuten ärtyisyys, lyhytpinnaisuus tai alakuloisuus, jotka selvästi häiritsevät elämää. Näihin oireisiin on toki monta muutakin syytä. Joskus voi olla kyse ihan kliinisestä masennuksestakin.
- tukirankaperäiset säryt, jotka häiritsevät normaalia elämää ja usein unta. Näihin oireisiin voi olla monta muutakin syytä kuten reumataudit, nivelrikko, rasitusvammat ym.
- virtsaamisoireet, kuten tihentynyt virtsaamisen tarve, virtsan karkailu pienessäkin ponnistuksessa, toistuvat virtsatietulehdukset.
- kipu seksin yhteydessä, kuten yhdyntäkipu ja muut seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat.
Esivaihdevuosioireiden hoito
Esivaihdevuosia voidaan hoitaa monella tapaa.
Ensiksi vastaanotolla käydään läpi potilaan elämäntavat:
- Onko liikaa stressiä, voisiko siihen saada muutosta?
- Onko elämässä tarpeeksi mahdollisuutta lepoon ja palautumiseen?
- Miten liikuntatottumukset ja ruokavalio tukevat hyvinvointia?
Vuotohäiriöitä voidaan hoitaa hormonikierukalla, loppukierrossa käytettävällä keltarauhashormonilla tai yhdistelmäehkäisypillereillä.
Jos oireiden syyksi epäillään esivaihdevuosien estrogeenin vähenemistä, voidaan tilannetta lähteä hoitamaan myös hormonihoidolla.
Usein esivaihdevuosissa täytyy ottaa huomioon myös raskauden ehkäisy. Silloin ehkäisy voidaan hoitaa hormonikierukalla, minipillereillä tai yhdistelmäehkäisypillereillä.
Lue lisää varsinaisista vaihdevuosista ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä muista vaihdevuosi-ikäisen palveluistamme.
Ajanvaraus
Jos kaipaat apua esivaihdevuosien oireisiin, varaa aika Aavan gynekologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 3838.
Asiantuntijana palvelukuvauksessa gynekologi ja kliininen seksologi Leena Väisälä.
