Kohdunkaulan syöpää seulotaan ensisijaisesti papilloomavirustestillä. Irtosolunäytteellä eli papakokeella selvitetään kohdunsuun tilannetta tarkemmin, jos naisella on gynekologisia oireita tai virustesti on positiivinen.
Papilloomavirukset ovat hyvin yleisiä ja ne tarttuvat iho- ja limakalvokontaktissa. Yleisimpänä tartuntareittinä on seksikontakti. Koska papilloomavirus tarttuu myös iholta iholle, ei kondomikaan suojaa siltä täysin.
Papilloomavirus (HPV) on merkittävä tekijä kohdunkaulansyövän synnyssä.
Merkittävät papa-muutokset ovat yleensä seurausta pitkittyneestä papilloomavirustulehduksesta.
Papilloomavirusrokote suojaa tehokkaasti virustartunnoilta, mutta seulonnan tarvetta rokottaminen ei poista.
Kohdunsuulta gynekologin vastaanotolla otettavista Papa- ja papilloomavirusnäytteistä seulotaan papilloomavirusta ja syövän esiasteisiin viittaavia solumuutoksia.
Tavoitteena on löytää altistava tulehdus ja hitaasti kehittyvän kohdunkaulansyövän esiasteet hyvissä ajoin, jolloin varsinaisen syövän syntyminen voidaan estää hoidon avulla.
Aavassa on käytössä Nestepapa, jolla yhdestä ja samasta näytteestä voidaan lääkärin lähetteen perusteella tutkia joko irtosolunäyte (Papa), korkean riskin papilloomavirus (highriskHPV) tai näiden kahden yhdistelmä (HPVrf tai HPVPapa).
Korkean riskin papilloomavirustesti kertoo, onko kohdunsuulla papilloomavirusta. Pitkittynyt virustulehdus lisää kohdunkaulan syövän riskiä. Oman gynekologin kanssa voi pohtia, onko testaus omalla kohdalla aiheellista ja mikä tutkimus on järkevin.
Nestepapalla saadaan tarvittaessa lisäksi tietoa muista tulehduksista ja vallitsevasta hormonaalisesta tilanteesta.
Virustestiä voidaan käyttää myös apuna jo todetun solumuutoksen merkityksen selvittelyssä.
Virustestiä ei tulisi ottaa nuorilta, alle 30-vuotiailta naisilta, koska positiivinen tulos on nuorilla hyvin yleinen ja onneksi useimmiten itsellään paraneva. Nuorien naisten testaus aiheuttaa siten turhaa huolta ja voi johtaa turhiin jatkotutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Nuoren naisen tilannetta selvitetään irtosolukokeella, ei PAPA:lla.
Suomessa naiset saavat kutsun kohdunkaulan syövän seulontaan viiden vuoden välein 30–60 vuoden iässä. Joillakin alueilla seulonta aloitetaan jo 25-vuotiaana ja/tai se jatkuu 65-vuotiaaksi.
Seulonnassa 30- vuotiaasta eteenpäin käytetään yleisimmin korkeanriskin papilloomavirustestiä. Irtosolunäyte eli papakoe tutkitaan vain jos virustesti osoittautui positiiviseksi. Aavassa tätä ehdollista seulontatutkimusta vastaa ns refleksipapa (HPVRf).
25-vuotiaiden seulonta tapahtuu suoraan irtosolunäyte (Papa) tutkimalla.
Kohdunkaulansyövän ehkäisyn tärkeimmät keinot ovat nuorten tyttöjen ja poikien HPV-rokotusohjelma sekä kaikenikäisten naisten seulonta. Näihin osallistuminen on kaikille ilmaista ja erittäin tärkeää.
On tilanteita, joissa seulontoja tiheämpi näytteenotto on järkevää. Jos tehtyä seulontaa täydennetään yksilöllisesti yksityisvastaanotolla, kannattaa valita nimenomaan tuo ”perinteinen” papakoe eli irtosolunäyte. Aiemmin paljon nähty käytäntö vuosittaisista Papa-tutkimuksista ei ole perusteltua tai hyödyllistä, jos virustesti on negatiivinen.
Oman gynekologin kanssa voi pohtia näytteiden tarpeesta ja toiveesta omalla kohdalla.
Jos seulonta on syystä tai toisesta jäänyt kokonaan väliin, kannattaa valita virustestin ja Irtosolunäytteen yhdistelmä (HPVPapa) tai seulontaa vastaava ehdollinen tutkimus (HPVrf), jossa irtosolunäyte tutkitaan vain jos virusta todetaan.
Kohdunsuun tarkempi tutkiminen irtosolunäytteellä tai papan ja virustestin yhdistelmällä on tärkeä gynekologisen tutkimuksen lisäksi aina, jos:
Erityistä valmistautumista ei tarvita.
Yleensä näyte otetaan kuukautisvuotojen välisenä aikana. Muu ylimääräinen vuoto ei ole näytteenoton este. Nestepapa-menetelmä löytää mahdolliset solumuutokset myös verisestä näytteestä.
Aavassa näytteet otetaan yleisimmin gynekologin vastaanotolla. Kaikki gynekologit ovat kokeneita ottamaan Papa-näytteitä.
Näyte otetaan kohdunsuulta ja kohdunkaulakanavasta pyyhkäisten pehmeällä harjalla. Harjaa painetaan ja kierretään kevyesti kohdunsuuta vasten. Tarvittaessa kohdunkaulakanavasta otetaan vielä toinen harjanäyte.
Näytteenotto kestää vain muutaman sekunnin ja onnistuu helposti gynekologisen tutkimuksen yhteydessä.
Näytteenotto ei yleensä satu. Mikäli näytteen ottaminen on aiemmin sattunut tai ollut hankalaa, mainitse tästä ennen näytteen ottoa. Näitä näytteitä ei ole syytä ottaa nuorilta naisilta ennen seksielämän alkua.
Gynekologisi tai lähetteen tehnyt lääkäri toimittaa vastauksen papakokeestasi sovitulla tavalla. Jos tulos on poikkeava, hän antaa sinulle ohjeet jatkohoidosta.
Useimmiten papakokeen solumuutokset eli atypiat ovat itsestään paranevia. Jatkotoimenpiteeksi riittää tällöin uuden näytteen otto 6–12 kuukauden kuluttua. Paranemisen varmistaminen seurannalla on tärkeää.
Jos virustesti on pitkään positiivinen tai jos lievätkin solumuutokset näkyvät seurannassa pitkään, on tarpeen tehdä kohdunsuun mikroskooppitutkimus eli kolposkopia.
Jos tulokset viittaavat vaikeampiasteiseen muutokseen tai kohdunkaulan syöpään, lääkärisi määrää sinulle viiveettä jatkotutkimuksia ja ohjaa jatkohoitoon.
Kohdunsuulta paikallispuudutuksessa otettavat koepalat tutkitaan laboratoriossa. Tarvittaessa suunnitellaan poikkeavan alueen poisto loop- eli sähkösilmukkahoidolla.
Varaa aika gynekologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.
Asiantuntijana palvelukuvauksessa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annakaija Lappalainen.
Liikkumattomuus – työelämän näkymätön uhka, joka maksaa enemmän kuin uskotkaan
Aava ja Pikkujätti YK:n Global Compact -jäseneksi
Laihdutuslääkkeet – uusi työkalu pysyvään painonhallintaan vai hetkellinen trendi?