Hengenahdistus
Hengenahdistus on yleinen oire, joka voi johtua monista eri syistä. Usein se liittyy keuhko- ja sydänsairauksiin tai psyykkisiin tekijöihin, kuten stressiin ja ahdistuneisuuteen. Hoito määräytyy syyn mukaan.
- Mitä on hengenahdistus?
- Miltä hengenahdistus tuntuu?
- Hengenahdistuksen syyt
- Hengenahdistus tupakoinnin lopettamisen jälkeen
- Hengenahdistukseen liittyvät oireet
- Hengenahdistusta pahentavat tekijät
- Hengenahdistuksen itsehoito
- Milloin lääkäriin?
- Miten hengenahdistus todetaan?
- Hengenahdistuksen hoito
- Ajanvaraus Aavaan
Mitä on hengenahdistus?
Hengenahdistus tarkoittaa hengittämisen vaikeutta tai epämukavuutta. Hengenahdistuksen tunne syntyy, kun ihminen kokee, että hän joutuu ponnistelemaan saadakseen riittävästi happea. Näin voi käydä niin levossa kuin rasituksen aikana.
Hengästyminen on eri asia, joka liittyy aina fyysiseen rasitukseen ja menee ohi levossa. Hengästymiseen ei kuulu epämukavia tuntemuksia rintakehässä tai muita oireita.
Miltä hengenahdistus tuntuu?
Hengenahdistus on henkilökohtainen tuntemus. Moni kuvailee sitä ilman loppumisen tunteena tai mahdottomuutena hengittää syvään. Jotkut kokevat puristavaa tai painon tunnetta rinnassa. Lisäksi voi olla tarvetta haukkoa henkeä, etenkin rasituksessa tai stressaavissa tilanteissa.
Henkilöstä voi myös tuntua, että hengittämisen eteen pitää ponnistella niin, että se uuvuttaa. Vaikeassa hengenahdistuksessa puhuminenkin saattaa olla hankalaa. Lievä hengenahdistus sen sijaan ei yleensä estä puhumista.
Ulospäin hengenahdistus voi näkyä nopeana hengityksenä, hengityslihasten korostuneena käyttönä tai vakavissa tapauksissa jopa sinertävinä huulina tai sormenpäinä.
Hengenahdistuksen syyt
Hengenahdistuksen taustalla voi olla monia fyysisiä ja psyykkisiä tekijöitä. Tavallisimpia syitä ovat:
- Keuhkosairaudet: Astma, keuhkoahtaumatauti, keuhkokuume ja keuhkoveritulppa ovat yleisiä hengityselimistön sairauksia, jotka voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Keuhkoahtaumataudin yhteydessä hengenahdistus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa.
- Sydänsairaudet: Sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti ja rytmihäiriöt voivat johtaa hengitysvaikeuksiin, etenkin rasituksen yhteydessä tai makuuasennossa. Yöllä ja makuuasennossa tuntuva hengenahdistus johtuu usein sydämen vajaatoiminnasta tai astmasta.
- Psyykkiset tekijät: Psyykkinen hengenahdistus tarkoittaa hengitysvaikeuden tai tukehtumisen tunteita, jotka liittyvät psyykkisiin tekijöihin, kuten ahdistukseen, stressiin tai paniikkihäiriöön. Tällöin henkilö usein kokee ilman loppumisen tunnetta, ja saattaa sen vuoksi ”ylihengittää”, mikä jo itsessään huonontaa oloa. Vaikka varsinaista hengityselinsairautta ei ole, kokemus voi olla hyvin todellinen ja pelottava.
Lievää hengenahdistusta voi olla hengitysteiden (erityisesti nenän) tukkoisuuden ja keuhkoputkia ärsyttävän yskän vuoksi flunssassa. Myös hengenahdistus flunssan jälkeen on mahdollista erityisesti fyysisessä rasituksessa, koska hengitysteiden limakalvot voivat olla taudin jäljiltä jonkin aikaa ärtyneet ja herkät.
Hengenahdistus tupakoinnin lopettamisen jälkeen
Hengenahdistus tupakoinnin lopettamisen jälkeen on yleinen, mutta ohimenevä ilmiö, joka johtuu keuhkojen ja hengityselimistön toipumisprosessista. Se on merkki siitä, että elimistö alkaa korjata tupakoinnin aiheuttamia vaurioita.
Hengenahdistukseen liittyvät oireet
Hengenahdistus voi ilmetä hitaasti, äkillisesti tai se voi olla kroonista. Se on harvoin ainut oire, koska taustalla on yleensä jokin sairaus. Muut oireet vaihtelevat sen mukaan, mistä sairaudesta on kyse. Hengenahdistukseen voi liittyä esimerkiksi seuraavia oireita:
- Pitkittynyt yskä
- Lima kurkussa tai keuhkoissa
- Hengityksen vinkuminen tai rohina
- Rintakipu
- Kuume
- Väsymys ja heikko olo
- Sydämen tykytys
- Kylmä hiki
- Huimaus
Hengenahdistusta pahentavat tekijät
Monet erilaiset asiat voivat pahentaa hengenahdistuksen tunnetta. Sellaisia ovat muun muassa
- Fyysinen rasitus erityisesti huonokuntoisilla tai sairailla.
- Allergeenit ja ärsyttävät aineet, kuten siitepöly, pöly ja savu.
- Tupakointi, aktiivinen sekä passiivinen.
- Ylipaino. Se lisää hengityselimistön kuormitusta.
- Raskaus. Raskaana olevalla kasvava kohtu painaa palleaa, mikä voi tehdä hengityksestä raskaampaa.
- Stressi ja ahdistus. Niiden aiheuttama hyperventilaatio voi pahentaa oireita.
Joskus myös ruuansulatuskanavan vaivat, esimerkiksi ylensyömisestä johtuva ylävatsan turvotus, voivat tehdä hengittämisestä epämukavaa. Närästys ja refluksitauti puolestaan nostavat mahalaukun happoja ruokatorveen aiheuttaen rinnassa polttavaa tunnetta, joka voi muistuttaa sydänperäistä kipua tai hengenahdistusta.
Hengenahdistuksen itsehoito
Hengenahdistuksen itsehoidossa on tärkeää lopettaa tupakointi, sillä se parantaa keuhkojen toimintakykyä. Lisäksi kannattaa välttää hengenahdistusta pahentavia ärsykkeitä, kuten tupakansavua, pölyä ja allergeeneja.
Myös fyysisestä kunnosta huolehtiminen sekä painon pudottaminen tarvittaessa on hyväksi keuhkojen toiminnalle sekä sydämen terveydelle. Muistathan myös syödä sinulle mahdollisesti esimerkiksi astman hoitoon määrätyt lääkkeet ohjeiden mukaan.
Milloin lääkäriin?
Hakeudu lääkäriin, jos hengenahdistus
- on jatkuvaa tai pahenee ajan myötä.
- häiritsee päivittäisiä toimia.
- liittyy pitkäaikaiseen yskään. Yskä voi olla merkki astmasta, keuhkokuumeesta tai jopa kasvaimesta.
- ilmenee jo levossa. Se voi viitata sydän- tai keuhkosairauteen, kuten sydämen vajaatoimintaan tai keuhkoverenpainetautiin.
- liittyy tahattomaan laihtumiseen, kuumeeseen tai voimattomuuteen.
Välitön hoito on tarpeen, jos
- hengenahdistus on äkillistä ja vaikeaa.
- hengenahdistuksen yhteydessä ilmenee rintakipua. Mikäli kipu säteilee käsivarteen, leukaan tai selkään, kyseessä voi olla sydäninfarkti.
- huulet, sormet tai iho muuttuvat sinertäviksi. Se viittaa hapenpuutteeseen ja vaatii kiireellistä hoitoa.
- hengenahdistukseen liittyy huimausta, pyörtyilyä tai sekavuutta. Ne voivat olla merkkejä vakavasta happivajeesta tai sydänongelmista.
- hengitys vinkuu tai rohisee voimakkaasti.
Miten hengenahdistus todetaan?
Hengenahdistuksen toteamisessa ja sen taustalla olevan syyn selvittelemisessä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten laboratoriokokeita, keuhkojen röntgenkuvausta, keuhkojen tilavuutta mittaavaa spirometriatutkimusta sekä veren happipitoisuuden mittausta. Keuhkojen ja sydämen kuuntelu kuuluvat aina asiaan. Tutkimukset määräytyvät oireiden ja aiemman sairaushistorian mukaan.
Hengenahdistuksen hoito
Hengenahdistuksen hoito riippuu sen aiheuttajasta:
- Jos syy on astma tai keuhkoahtaumatauti, hoitona käytetään muun muassa keuhkoputkia avaavia lääkkeitä ja kortisonia.
- Keuhkokuumeen kohdalla tarvitaan antibiootteja, ja keuhkoveritulpan hoito voi vaatia veren hyytymistä estäviä lääkkeitä.
- Sydämen vajaatoiminnasta johtuvaa hengenahdistusta voidaan lievittää nesteenpoisto- tai muilla sydämen toimintaan tai verenkiertoon vaikuttavilla lääkkeillä.
- Hengenahdistusta aiheuttavia psyykkisiä tekijöitä voidaan hoitaa rentoutumisharjoituksilla, terapialla ja tarvittaessa mielialalääkkeillä.
Ajanvaraus Aavaan
Mikäli huomaat hengästyväsi tavallista herkemmin tai sinulla muita hengenahdistukseen viittaavia oireita, varaa aika lääkärille nettiajanvarauksestamme tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Jos hengenahdistus on äkillistä tai voimakasta, hakeudu hoitoon välittömästi.
Tekstin on tarkistanut keuhkosairauksien vastuulääkäri Eeva-Maija Nieminen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.