Masennus

Masennus ei katso ikää, sukupuolta tai sosiaalista asemaa, vaan kuka vain voi masentua. Riskiä sairastua masennukseen lisäävät muun muassa perinnöllinen alttius, stressaavat elämäntapahtumat ja tietyt persoonallisuuden piirteet sekä kielteiset elämäntapahtumat. Tärkeintä on tunnistaa oireet ajoissa ja hakea apua, sillä vaikeaakin masennusta voidaan hoitaa.

• Mikä on masennus?
• Masennuksen syitä
• Masennuksen oireet
• Masennuksen eri muodot
• Masennuksen hoito
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on masennus?

Masennus eli depressio on oireyhtymä, joka vaikuttaa tunteisiin, ajatteluun ja käyttäytymiseen sekä toimintakykyyn. Masennuksessa mieliala on alavireinen ja mielihyvän kokemukset latistuvat. Vakavimmillaan masennus voi heikentää merkittävästi elämänlaatua.

Masennuksesta kärsii vuosittain noin 5-7 prosenttia aikuisväestöstä. Naisilla masennus on 1,5-2 kertaa yleisempää kuin miehillä.

Masennuksen syitä

Masennuksen taustalla vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Yksilölliset kielteiset elämäntapahtumat, persoonallisuuden piirteet, kehitykselliset vaaratekijät, kuten kaltoinkohtelu, sekä perinnölliset tekijät voivat vaikuttaa masennuksen kehittymiseen​. Masennuksesta kärsivillä esiintyy tyypillisesti samanaikaisesti myös monimuotoista ahdistuneisuutta.

Biologiset tekijät

• Muun muassa neurokemialliset ja neurofysiologiset mekanismit vaikuttavat masennuksen syntyyn.
• Myös perinnöllinen alttius ja taipumus vaikuttavat masennuksen ilmaantumiseen.

Psykologiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät

• Persoonallisuuden piirteet: Estyneisyys, tunteiden epävakaus ja vaativat persoonallisuuden piirteet voivat altistaa masennukselle tai esiintyä samanaikaisesti masennusoireilun kanssa.
• Traumaattiset kokemukset: Lapsuuden fyysinen, seksuaalinen tai emotionaalinen kaltoinkohtelu tai traumaattiset tapahtumat aikuisiällä voivat laukaista masennuksen.

Sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät

• Stressaavat elämäntapahtumat: Työttömyys, avioero tai muut elämän suuret muutokset tai kuormitustekijät saattavat altistaa masennukselle.
• Sosiaalisen tuen puute: Yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute voivat lisätä masennuksen riskiä.
• Elämäntilanteet: Köyhyys, pitkäaikainen stressi ja vakavat fyysiset sairaudet ovat nekin altistavia tekijöitä.

Päihteiden käyttö voi johtaa masennukseen tai pahentaa sen oireita. Noin 10-30 prosentilla masennuksesta kärsivistä esiintyy samanaikainen päihderiippuvuus tai alkoholin haitallista käyttöä.

Masennuksen oireet

Yleisiä masennuksen oireita ovat mielialan lasku, mielihyvän tunteen väheneminen, unihäiriöt, ruokahalun muutokset, keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, toivottomuuden tunteet ja jopa itsetuhoiset ajatukset​.

Psyykkisiä oireita ovat

• Masentunut mieliala voi ilmetä jatkuvana alakulona, surullisuutena, tyhjyyden tunteena tai toivottomuutena. Joskus alakulo näyttäytyy kiukkuna ja ärtyisyytenä.
• Mielihyvän menetys. Kiinnostus ja ilo aiemmin nautittavista asioista ja aktiviteeteista vähenee.
• Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet. Sairastunut saattaa tuntea syyllisyyttä asioista, jotka eivät ole hänen syytään, tai kokea olevansa ihmisenä arvoton.
• Itsetuhoiset ajatukset tai käytös. Toivottomuus, ajatukset kuolemasta tai itsemurhasta sekä itsemurhayritykset ovat mahdollisia.

Fyysisiä oireita ovat

• Unihäiriöt. Liika nukkuminen tai unettomuus ovat yleisiä oireita.
• Energian puute ja väsymys. Jatkuva väsymyksen tunne tai herkkä väsyvyys pienten ponnisteluiden yhteydessä.
• Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen sekä painonmuutokset.
• Psykosomaattiset oireet. Fyysiset kivut ja säryt sekä suolentoiminnan muutokset voivat korostua.
• Seksuaalisen mielenkiinnon vähentyminen on myös tyypillistä.

Lisäksi voi esiintyä keskittymisvaikeuksia ja vaikeuksia tehdä päätöksiä arkipäiväisissä asioissa. Jos mikään ei huvita, et saa asioita aikaan, aloitekyky on matala, et jaksa harrastaa töiden jälkeen ja työtehosi on alkanut kärsiä, taustalla voi olla masennus.

Masennuksen eri muodot

Masennus jaotellaan oireiden vakavuuden mukaan lieväksi, keskivaikeaksi, vaikeaksi ja psykoottiseksi masennustilaksi. Psykoottisessa masennuksessa masennusoireiden lisäksi esiintyy psykoottisia oireita, kuten harhaluuloja ja epäluuloisia ajatuksia tai merkityskokemuksia. Oireiden määrä, vaikeusaste ja kesto sekä ajallinen esiintyvyys vaikuttavat masennuksen vakavuuteen ja diagnostiikkaan sekä hoitolinjauksiin.

Toistuva masennus viittaa tilaan, jossa henkilö kokee useita erillisiä masennusjaksoja elämänsä aikana. Masennusjakson jälkeen seuraa yleensä täysin oireettomia ajanjaksoja. Toistuvassa masennuksessa on esiintynyt vähintään yksi aiempi masennusjakso uuden masennusjakson ilmaantuessa.

Masennuksen hoito

Masennusdiagnoosi asetetaan potilaan haastattelun perusteella. Apuna voidaan hyödyntää erilaisia oireseuloja tai kyselylomakkeita. Diagnostiikka edellyttää myös fyysisten syiden poissulkemista oireilun taustalla. Diagnoosin jälkeen keskeistä on asianmukainen hoidon suunnittelu ja sen käynnistäminen yhteistyössä potilaan kanssa.

Masennuksen hoidon tavoitteena on lievittää ja poistaa oireita, parantaa elämänlaatua ja estää masennuksen uusiutuminen. Hoito voi sisältää psykoterapiaa, lääkehoitoa tai molempien yhdistelmää riippuen masennuksen vakavuudesta ja yksilöllisistä tarpeista​. Keskeistä hoidossa ovat myös elintavat, päihteettömyys, psykoedukaatio eli potilasopastus.

Psykokoterapian avulla pyritään käsittelemään masennuksen taustalla olevia ajatusmalleja, minäkäsitystä, tunteita ja omia toimintatapoja. Masennuksen hoidossa käytettäviä vaikuttavia psykoterapiasuuntauksia ovat 

• kognitiivinen psykoterapia ja muut käyttäytymisterapeuttiset suuntaukset
• psykodynaaminen psykoterapia
• interpersonaalinen ja ratkaisukeskeinen psykoterapia.

Masennuslääkkeet jaetaan eri tyyppeihin niiden vaikutusmekanismien perusteella. Yleisimpiä ovat serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) sekä serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuuksiin vaikuttavat (SNRI) valmisteet. Lisäksi on monikanavaisesti vaikuttavia uudemman polven mielialalääkkeitä. Vanhemman polven mielialalääkkeitä ovat trisykliset masennuslääkkeet.

Lääkkeiden valinta perustuu yksilöllisiin masennuksen oireisiin, niiden vaikeusasteeseen ja mahdollisiin muihin sairauksiin sekä aiempiin kokemuksiin masennuslääkkeistä. Hoito on yleensä pitkäaikaista. Lääkityksen vastetta on tärkeä seurata tiiviisti sekä säännöllisesti aloituksen jälkeen 6-12 viikkoa. Tehoton lääke on syytä vaihtaa toiseen valmisteeseen.

Sähköhoito ja muut hoitomuodot

Muita masennuksen hoitomuotoja ovat

• tasavirtastimulaatiohoito (tDCS)
• transkraniaalinen magneettstimulaatiohoito (TMS)
• sähköhoito (ECT).

Näitä hoitoja voidaan hyödyntää masennuksen eri vaikeusasteissa. Pääsääntöisesti ECT ja TMS hoidot tapahtuvat julkisessa terveydenhuollossa.

Sairausloman tarpeen arvioon ja kestoon vaikuttaa masennuksen vaikeusaste ja sen vaikutukset työ- ja toimintakykyyn.

Elintapamuutokset

Terveelliset elintavat ovat osa masennuksen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Etenkin liikunnalla on myönteinen vaikutus niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen. Kevytkin liikunta, kuten kävely tai jooga, saattaa tuoda helpotusta hankalaan olotilaan. On tärkeää valita sellainen liikuntamuoto, josta nauttii, jotta siitä tulee helposti osa arkea.

Myös terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja erilaiset stressinhallintakeinot tukevat mielenterveyttä. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja harrastukset tukevat psyykkistä hyvinvointia.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli sinulla on masennukseen viittaavia oireita tai huolta psyykkisestä voinnistasi, varaa aika Aavan mielenterveyden ammattilaiselle joko nettiajanvarauksestamme tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838. Halutessasi voit varata ajan myös työterveys- tai yleislääkärille.

Jos sinulla on työterveyshuolto Lääkärikeskus Aavassa, pääset työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan kautta vaivatta masennuksen hoitoarvioon.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan psykiatrian vastuulääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Tarja Seuri. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.