Ahdistus

Voimakas, hallitsematon tai pitkittynyt ahdistus voi heikentää huomattavasti toimintakykyä. Ahdistus voi kaventaa myös sosiaalisia suhteita ja saada välttelemään ahdistavia tilanteita ja näin rajoittaa elämää. Siksi on tärkeää hakea ahdistukseen matalalla kynnyksellä apua. Aavan terveydenhuollon ammattilaiset, kuten psykiatrit, psykoterapeutit ja psykologit, ovat tukenasi.

• Mistä ahdistus kertoo?
• Mistä ahdistus johtuu?
• Ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet
• Ahdistuskohtaus
• Ahdistuneisuushäiriö
• Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö vai sosiaalisten tilanteiden pelko?
• Ahdistuksen hoito
• Itsehoito ja elintapamuutokset
• Ajanvaraus Aavaan

Mistä ahdistus kertoo?

Ahdistus on luonnollinen tunnetila, joka viestittää meille stressistä, uhasta ja epävarmuudesta. Se on mielen ja kehon tapa varoittaa meitä mahdollisesta vaarasta, valmistautua siihen ja motivoida meitä toimimaan. Kaikki ihmiset kokevat ohimenevää ahdistusta elämänsä aikana.

Ongelmalliseksi ahdistus muuttuu, kun se on liiallista, kestää pitkään tai häiritsee päivittäistä elämää. Pahimmillaan ahdistuneisuus voi muistuttaa lamaannuttavaa pelkoa, hätää tai uhkaa.

Mistä ahdistus johtuu?

Ahdistuksen taustalla on hyvin erilaisia syitä. Niitä voivat olla

• Stressi: Työstä, ihmissuhteista tai elämänmuutoksista johtuva pitkittynyt stressi voi aiheuttaa ahdistusta.
• Pelko: Ahdistus voi kertoa esimerkiksi epäonnistumisen pelosta, menettämisen pelosta tai pelosta tuntemattoman edessä.
• Muutos tai epävarmuus: Ahdistus voi nousta pintaan, kun emme tiedä, mitä odottaa tai miten sopeutua uuteen elämäntilanteeseen.
• Trauma: Aiemmat traumaattiset kokemukset tai raskaat menetykset voivat aiheuttaa ahdistusta, kun vastaavat tilanteet tai tunteet aktivoivat muistoja.
• Negatiiviset uskomukset itsestä ja huono itsetunto: Kun ihminen epäilee jatkuvasti kykyjään ja omaa arvoaan, ahdistus voi voimistua.

Ahdistus voi johtua myös kehon muutoksista, hormonaalisista heilahteluista tai tietyistä sairauksista tai lääkityksistä. Esimerkiksi diabetes, kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta sekä sydänsairaudet voivat oireilla ahdistuksena. Lisäksi ahdistus on yleinen oire monissa mielenterveyshäiriöissä, kuten ahdistuneisuushäiriöissä, masennuksessa ja pakko-oireisessa häiriössä. Se voi liittyä niin ikään mielialan vaihteluihin tai tunteiden säätelyn haasteisiin.

Perimälläkin on merkitystä. Tutkimukset osoittavat, että ahdistuneisuushäiriöön on perinnöllistä alttiutta. Geenit yksin eivät kuitenkaan sairastuta.

Ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet

Ahdistus ilmenee sekä fyysisinä että psyykkisinä oireina. Ne vaihtelevat lievästä voimakkaaseen.

Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi:

• levottomuus ja rauhattomuus
• huoli
• pelko
• murehtiminen
• jännittyneisyys
• univaikeudet.

Fyysisiä oireita voivat olla:

• sydämentykytys
• hengityksen kiihtyminen
• hikoilu
• kasvojen punoitus
• ruumiinlämmön nousu
• verenpaineen nousu
• huimaus
• vatsaoireet
• vapina.

Voimakas tai jatkuva ja jokapäiväinen ahdistus voi merkittävästi heikentää toimintakykyä ja sosiaalista vuorovaikutusta muiden kanssa. Ahdistus ja sosiaalisten tilanteiden pelko voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen. Pitkään jatkunut ahdistus voi myös heikentää muistia, oppimiskykyä, toimintakykyä ja altistaa masennukselle.

Ahdistuskohtaus

Ahdistuskohtaus on voimakas ja äkillinen tunnetila, joka ilmenee fyysisinä ja psyykkisinä oireina, kuten sydämentykytyksenä, rintakipuina, hikoiluna, vapinana, hengenahdistuksena ja pahoinvointina sekä epämiellyttävänä tunteena. Oireet voivat kehittyä nopeasti ja ne saavuttavat huippunsa alle kymmenessä minuutissa. Kohtaus kestää yleensä vain muutamia minuutteja ja enimmilläänkin yleensä alle puoli tuntia.

Kohtauksen aikana ihminen voi kokea voimakasta kuoleman, sekoamisen tai itsensä hallinnan menettämisen pelkoa. Ahdistuskohtaukset ovat epämiellyttäviä, mutta sinällään vaarattomia. Kohtaukset menevät itsestään ohi muutamassa minuutissa. Mikäli ne toistuvat usein tai aiheuttavat välttämiskäyttäytymistä, kyse voi olla paniikkihäiriöstä.

Ahdistuneisuushäiriö

Jokainen tuntee joskus elämässään tilapäistä ja ohimenevää ahdistusta, joka voi olla voimakastakin. Ahdistuneisuushäiriöstä on kyse silloin, kun oireilu on toistuvaa, kohtauksittaista tai jatkuvaa, tai se voi heikentää arjen toimintakykyä, rajoittaa elämää ja vaikuttaa sosiaalisuuteen.

Ahdistuneisuushäiriön pääpiirteitä ovat:

• Ahdistus ja huoli vaivaavat jatkuvasti tai toistuvasti.
• Ahdistus on suhteettoman voimakasta ja haittaa toimintakykyä.
• Henkilöllä ei ole keinoja hallita oireitaan tai huoliaan.
• Ahdistus aiheuttaa merkittävää kärsimystä tai haittaa.

Päihteiden käyttö ja tupakointi voivat suurentaa ahdistuneisuushäiriön riskiä. 20–40 prosentilla ahdistuneisuushäiriöistä kärsivistä on elinaikanaan samanaikainen päihdeongelma. 30–46 prosenttia heistä tupakoi päivittäin.

Myös fyysiset sairaudet, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön häiriöt, syöpä, Parkinsonin tauti ja keuhkoahtaumatauti voivat altistaa ahdistuneisuushäiriölle.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö vai sosiaalisten tilanteiden pelko?

Ahdistuneisuushäiriöitä on useita erilaisia. Ne poikkeavat toisistaan oireiden vaikeusasteeltaan, ilmenemismuodoiltaan ja vaikutuksiltaan.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD): Jatkuva ja korostunut huoli monista eri asioista sekä katastrofiajatuksia.

Paniikkihäiriö: Toistuvat ja odottamattomat ahdistuskohtaukset, jotka ovat äkillisiä ja liittyvät uhan tunteeseen.

Sosiaalisten tilanteiden pelko: Voimakasta ahdistusta ja pelkoa sekä jännitysoireita sosiaalisissa tilanteissa.

Erityisfobiat: Voimakas pelko tiettyjä esineitä, tilanteita, paikkoja tai toimintoja kohtaan.

Ahdistuksen hoito

Mikäli ahdistus on voimakasta, jatkuvaa tai haittaa työ- ja toimintakykyä, on syytä hakea ammattilaisten apua.

Ahdistuksen hoidossa keskeisiä ovat terveelliset elintavat, itsehoitoharjoitteet, terapia tai psykoterapia ja lääkitys sekä näiden erilaiset yhdistelmät.

Ahdistuksen hoitoon on tarjolla säännöllistesti käytettäviä hoitavia lääkkeitä ja tarvittaessa tilapäisesti käytettäviä kohtauslääkkeitä. Lääkityksen valinta riippuu oireiden vaikeudesta ja haitta-asteesta sekä muista terveyteen liittyvistä tekijöistä.

• Masennuslääkkeistä SSRI- ja SNRI-lääkkeet ovat tehokkaita myös ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Lääkkeillä voidaan vaikuttaa oireita lievittävästi muun muassa serotoniinijärjestelmään.
• Bentsodiatsepiinit voivat lievittää ahdistusta tilapäisesti, mutta niiden jatkuva käyttö ei ole suositeltavaa lääkkeiden aiheuttaman toleranssin ja riippuvuusriskin vuoksi.
• Beetasalpaajat lievittävät fyysisiä ahdistusoireita, muun muassa sydämentykytystä ja vapinaa.

Ahdistuksen yksi hoitomuoto on terapia tai psykoterapia. Se voidaan yhdistää lääkehoitoon tai se voi riittää yksinkin.

• Kognitiivinen psykoterapia on yksi tehokkaimmista menetelmistä ahdistuksen hoitoon. Se auttaa tunnistamaan ja muuttamaan ahdistusta ylläpitäviä kielteisiä ajattelumalleja ja käyttäytymistä.
• Psykoanalyysi ja psykodynaaminen terapia keskittyvät muun muassa ahdistuksen taustalla oleviin varhaisiin ihmissuhteisiin ja kokemuksiin.
• Ratkaisukeskeinen terapia ja muut lyhytterapiat keskittyvät nykyhetken ongelmiin ja niiden ratkaisuihin tarjoten konkreettisia keinoja ahdistuksen hallintaan.

Ahdistuksen hoitoon on myös tarjolla nettiterapiaa, johon tarvitaan lääkärin lähete. Kelan kuntoutusterapia tarkoittaa 1-3 vuotta kestäviä psykoterapioita, kun työ- tai toimintakyky on uhattuna psyykkisen oireilun vuoksi.

Sairausloman tarve riippuu ahdistuksen vakavuudesta ja siitä, miten se vaikuttaa toimintakykyyn sekä työ- ja arkielämään. Jos ahdistus on lievää ja hallittavissa, henkilö saattaa pystyä jatkamaan työssä käymistä samalla, kun hän etsii apua ja tukea. Joillakin työskentely ja päivittäisistä rutiineista kiinni pitäminen voivat jopa auttaa hallitsemaan ahdistusta.

Itsehoito ja elintapamuutokset

Erilaiset ahdistuksen itsehoitoharjoitukset, kuten mindfulness ja tietoisuustaidot, voivat lievittää ahdistuksen aiheuttamaa kärsimystä. Rentoutumisharjoitukset puolestaan voivat vähentää ahdistusta ja stressiä.

Keskeistä ahdistuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ovat säännöllinen liikunta, hyvä unirytmi sekä terveellinen ruokavalio. Päihteiden käyttöä ja tupakointia on syytä välttää.

Tukiryhmät ja vertaistuki voivat tarjota ymmärrystä, lohtua ja käytännön vinkkejä niiltä, jotka ovat kohdanneet elämässään samankaltaisia haasteita.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli sinulla on ahdistukseen viittavia oireita, varaa aika Aavan mielenterveyden ammattilaiselle nettiajanvarauksestamme tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 3838. Myös työterveys- tai yleislääkärit hoitavat ahdistusta - halutessasi voit varata ajan myös heille.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan psykiatrian vastuulääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Tarja Seuri. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.