Kliinisellä rasituskokeella tutkitaan sydäntä sekä mitataan suorituskykyä. Verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä on apua verenpaineen heitellessä kotimittauksissa. Holter-tutkimuksella saadaan kiinni rytmihäiriöistä ja ortostaattisella kokeella verenpaineen poikkeavasta laskusta ylös noustessa.
Kliinisellä rasituskokeella tutkitaan sydäntä, esimerkiksi rintakivun, hengenahdistuksen tai rytmihäiriöiden yhteydessä. Sillä voidaan mitata myös happisaturaatiota ja arvioida suoritus- ja työkykyä.
Lisäksi tutkimuksella saadaan arvokasta tietoa rytmihäiriölääkityksen sopivuudesta ja turvallisuudesta.
Kliininen rasituskoe on tarpeen, jos sinulla ilmenee rasituksessa uusi oire, esimerkiksi rintakipu, ahdistus, rytmihäiriön tunne, poikkeava uupuminen tai koet, että suorituskykysi on jollain tapaa heikentynyt.
Rasituskokeen aikana poljet kuntopyörää asteittain nousevalla vastuksella, kunnes tavoiteltu syketaso on saavutettu tai jokin oire pysäyttää tutkimuksen.
Tutkimuksessa rekisteröidään koko ajan sydänfilmiä ja mitataan verenpainetta muutaman minuutin välein. Lääkäri tarkkailee vointiasi ja elintoimintojasi muodostaen samalla kokonaiskuvan suorituskyvystäsi ja sitä rajoittavista oireista ja syistä.
Tavoitteena on, että polkemisvaihe kestää vähintään noin 10 minuuttia. Sitä seuraa palautumisvaihe, jossa lepäät pitkälläsi muutamia minuutteja. Sen jälkeen olet valmis lähtemään kotiin tai töihin.
Verenpaineen vuorokausirekisteröinnissä saadaan 24 tuntia kattava kuva verenpaineesta ja sykkeestä. Käytännössä vuorokausirekisteröinti tarkoittaa, että käsivarteesi kiinnitetään verenpainemansetti. Verenpaineen mittauksesta ja tiedon taltioinnista huolehtii pieni vartalolle kiinnitettävä ohjaus- ja rekisteröintilaite ennalta ohjelmoidun aikataulun mukaan, myös nukkuessasi.
Verenpaineen vuorokausirekisteröinnin keräämistä tiedoista saadaan monipuolinen kuva verenpaineen käyttäytymisestä eri vuorokaudenaikoina ja tilanteissa.
Verenpaineen vuorokausirekisteröinti on hyödyksi erilaisissa verenpaineen hoidon ongelmatilanteissa, esimerkiksi, kun verenpaine heittelee tai kun vaihtelut omien mittausten ja lääkärin mittausten välillä ovat suuria.
Tavoitteena on, että verenpainelääkitys saadaan kohdalleen.
Holter eli sydänfilmin vuorokausiseuranta rekisteröi 24 tai 48 tunnin ajan sydämen sähköistä käyrää eli EKG:ta.
Seurannan ajaksi ihoosi kiinnitetään elektrodeja, jotka yhdistyvät johdolla pieneen rekisteröintilaitteeseen. Elektrodit täytyy kiinnittää huolellisesti, jotta ne eivät irtoa nukkuessasi. Siksi kiinnitysaine saattaa joillakin vähän ärsyttää ihoa.
Rekisteröinnistä tutkitaan sydämen rytmi ja sen nopeus, mahdolliset rytmihäiriöt, tauot sykkeessä sekä viitteet sydänlihaksen hapenpuutteesta nauhoituksen aikana.
Tutkimukseen liittyy päiväkirjan pitäminen tekemisistäsi ja oireistasi. Näin tutkimuksen lausunnon antaja voi verrata oireita ja sydänfilmin vuorokausiseurantaa, jolloin saadaan käsitys, löytyykö sydämestä selitystä oireillesi.
EKG:n vuorokausiseurantaa käytetään tyypillisesti rytmihäiriöiden selvittelyssä. Sen avulla voidaan myös arvioida eteisvärinäpotilaiden lääkitystä sekä sydämen tahdistimen tarvetta.
Rekisteröinnin tallentama tieto käydään lävitse tutkimuksen jälkeen ja sydänsairauksien erikoislääkäri antaa siitä yksityiskohtaisen lausunnon.
Ortostaattisella kokeella selvitellään lääkärin valvonnassa, onko huimauksen tai pyörtymisen syy pystyyn noustessa verenpaineen äkillinen lasku. Kokeen aikana verenpaineesi mitataan ensin makuulla ollessasi, sitten istuessasi ja lopuksi noustessasi seisomaan. Näin nähdään, laskeeko verenpaineesi ylös noustessasi poikkeavasti.
Verenpaineen laskua tapahtuu niin nuorilla terveillä ihmisillä kuin ikääntyneillä. Nuorilla tämä liittyy usein hoikkaan ruumiinrakenteeseen, ikäihmisillä autonomisen hermoston hidastuneeseen reaktioon pystyyn noustessa.
Jatkossa kannattaa nousta hitaammin ja istuskella hetki sängyn laidalla ennen kuin nousee seisomaan.
Varaa aika sydämen ja verenkierron toimintakokeisiin suoraan Aavan toimipisteestä tai soittamalla asiakaspalveluun 010 380 3838.
Tarvitset lääkärin lähetteen kaikkiin muihin tutkimuksiin paitsi kliiniseen rasituskokeeseen, siihen voit tulla myös ilman lähetettä.
Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri Annamari Hekkala.
Hyvä työnäkö: osa työergonomiaa ja työssä viihtymistä
Vaihdevuodet vaikuttavat työkykyyn: Oireita voi tulla jo nelikymppisenä
Ovatko rokotuksesi ajan tasalla?