Eteisvärinä (flimmeri)

Eteisvärinä on tavallinen rytmihäiriösairaus, joka yleistyy ikääntyessä. Eteisvärinän tunnistaminen on tärkeää, sillä hoitamattomana se voi johtaa aivoinfarktiin tai -halvaukseen. Asianmukaisesti hoidetun eteisvärinän ennuste on hyvä, eikä se juuri haittaa arkea tai verota elämänlaatua.

• Mikä on eteisvärinä?
• Onko eteisvärinä vaarallista?
• Mistä eteisvärinä johtuu?
• Eteisvärinän oireet
• Miltä eteisvärinä tuntuu?
• Eteisvärinän tyypit
• Milloin lääkäriin?
• Eteisvärinän toteaminen
• Eteisvärinän hoito
• Eteisvärinän ennuste
• Eteisvärinän ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on eteisvärinä?

Eteisvärinä (flimmeri) on sydämen eteisten rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi on pitkiä aikoja epätasainen ja yleensä normaalia rytmiä nopeampi. Siinä sydämen eteinen supistuu tiheästi ja epäsäännöllisesti, ja sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle. Tästä johtuen syke on epäsäännöllinen. 

Eteisvärinä on varsin yleinen sairaus. On arvioitu, että jopa joka neljäs suomalainen kokee eteisvärinän elämänsä aikana.

Eteisvärinä saa alkunsa sydämen eteisten ektooppisista pesäkkeistä eli ylimääräisistä sähköisistä ärsytyspisteistä, jotka eivät kuulu sydämen normaaliin johtorataan. Nämä pesäkkeet lähettävät ylimääräisiä sähköimpulsseja, jotka häiritsevät normaalia sydämen sykettä ja voivat aiheuttaa eteisvärinää.

Onko eteisvärinä vaarallista?

Eteisvärinä sinällään ei ole hengenvaarallinen rytmihäiriö: se ei pysäytä sydäntä eikä muutu kammiovärinäksi. Sen tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kuitenkin tärkeää, koska eteisvärinän aikana sydämen eteissopukkaan voi muodostua verihyytymä, joka kulkeutuu muualle elimistöön, kuten aivoihin. Silloin seurauksena on aivoinfarkti tai aivohalvaus.

Mistä eteisvärinä johtuu?

Eteisvärinän kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät. Merkittävin riskitekijä on ikä: 80-vuotiailla on lähes kymmenkertainen eteisvärinäriski verrattuna 50-vuotiaisiin. Nuorella eteisvärinä on harvinainen.

Eteisvärinän riskiä lisäävät myös

• korkea verenpaine.
• sydänsairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti ja läppäviat.
• ylipaino, diabetes ja uniapnea.
• kilpirauhasen sairaudet.
• elämäntavat, kuten tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja liikkumattomuus.

Joskus fyysinen rasituskin, kuten rankka liikunta, voi laukaista eteisvärinäkohtauksen. Kolmasosalla potilaista eteisvärinä esiintyy kuitenkin ilman mitään selkeää altistavaa tekijää. Silloin puhutaan "itsenäisestä eteisvärinästä". Itsenäinen eteisvärinä on nuorilla tavallisempaa.

Eteisvärinän oireet

Eteisvärinän yleisimmät oireet ovat:

• Epäsäännöllinen syke
• Väsymys
• Hengästyminen
• Rintakipu tai ahdistus
• Huimaus tai pyörrytys

Osalla potilaista eteisvärinä voi kuitenkin olla täysin oireeton, jolloin se havaitaan sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä tai vasta aivoinfarktin tai aivohalvauksen iskiessä.

Miltä eteisvärinä tuntuu?

Monet kokevat eteisvärinän sydämen tykytyksenä, muljahteluna tai hyppelynä. Jotkut voivat tuntea epämiellyttävää puristavaa tunnetta rinnassa. Lisäksi sydämen epäsäännöllinen toiminta voi aiheuttaa ahdistusta ja paniikinomaisia tunteita, etenkin jos oireet ilmaantuvat äkillisesti​.

Eteisvärinän tyypit

Eteisvärinä voidaan luokitella erilaisiin tyyppeihin sen keston ja oletetun syntymekanismin mukaan. 

1. Paroksysmaalinen eli kohtauksittainen eteisvärinä

Paroksysmaalinen eteisvärinä on eteisvärinän muoto, jossa rytmihäiriö ilmenee kohtauksina, jotka alkavat ja päättyvät itsestään. Kohtaus voi kestää muutamasta sekunnista useisiin tunteihin tai jopa päiviin, mutta se loppuu yleensä itsestään 48 tunnin sisällä. 

2. Persistenssi eli jatkuva eteisvärinä

Jatkuvassa eteisvärinässä sydämen epäsäännöllinen syke jatkuu yli 7 vuorokautta ilman, että se palautuu itsestään normaaliin sinusrytmiin. Jatkuva eteisvärinä vaatii yleensä hoitoa, jotta sydämen normaali rytmi voidaan palauttaa.

3. Pysyvä eteisvärinä

Ajan myötä eteisvärinä on useimmilla vallitseva rytmi. Pysyvä eteisvärinä hoidetaan siten, ettei se aiheuta merkittäviä oireita eikä juuri rajoita normaalia elämää.

4. Vagaalinen ja sympatikotoninen eteisvärinä

Vagaalinen eteisvärinä liittyy vagushermon (kiertäjähermo) aktivoitumiseen, mikä voi hidastaa sydämen sykettä. Vagaalinen eteisvärinä esiintyy tyypillisesti levossa tai yön aikana, usein nuorilla ja terveillä henkilöillä, joilla ei ole merkittäviä sydänsairauksia. Vagaalisen eteisvärinän vastakohta on sympatikotoninen eteisvärinä. Se saa alkunsa sykkeen noustessa fyysisessä ja psyykkisessä rasituksessa.

Milloin lääkäriin?

Seuraavissa tilanteissa on syytä varata aika lääkärille:

• Koet eteisvärinän oireita, kuten epäsäännöllistä sydämen sykettä, tykytystä, huimausta tai rintakipua, ensimmäistä kertaa. 
• Rytmihäiriö jatkuu useita tunteja.
• Sinulla on jo diagnosoitu eteisvärinä, mutta hoidosta huolimatta oireet pahenevat.

Mikäli koet voimakasta rintakipua, vaikeuksia hengittää, sekavuutta tai pyörrytystä, tarvitset välitöntä hoitoa. Nämä oireet voivat viitata vakaviin komplikaatioihin, kuten aivohalvaukseen tai sydäninfarktiin. Myös äkillinen kasvojen, käsivarren tai jalan heikkous, näköhäiriöt tai puheen vaikeudet, ovat syy soittaa heti hätänumeroon 112.

Eteisvärinän toteaminen

Tärkeimpiä diagnoosivälineitä eteisvärinää epäiltäessä ovat:

1. Sydänsähkökäyrä (EKG)

EKG on ensisijainen tutkimus eteisvärinän toteamiseksi. Se mittaa sydämen sähköistä toimintaa ja paljastaa, onko sydämen rytmi sitä nauhoittaessa eteisvärinä vai jokin muu. 

2. Pitkäaikainen rytminseuranta (Holter-tutkimus)

Jos eteisvärinä esiintyy vain ajoittain (paroksysmaalinen eteisvärinä), normaali EKG ei aina tallenna rytmihäiriökohtauksia. Tällöin käytetään 24–48 tunnin tai jopa pidempiaikaista Holter-monitorointia, jossa pieni laite tallentaa jatkuvasti sydämen sykettä. 

3. Sydämen ultraääni- eli kaikututkimus

Kaikututkimuksella voidaan arvioida sydämen rakenteita ja toimintaa, kuten eteisten ja kammioiden kokoa, sydämen seinämien paksuutta ja sydämen pumppaustehoa. 

4. Verikokeet

Verikokeilla voidaan sulkea pois muita eteisvärinään vaikuttavia tekijöitä, kuten kilpirauhasen häiriöt tai erilaiset tulehdukset. 

5. Rasituskoe

Joskus eteisvärinä saattaa ilmetä rasitustilanteissa, jolloin rasituskoe voi paljastaa rytmihäiriön laukaisevat tekijät.

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinän hoito riippuu oireiden vakavuudesta ja yleisestä terveydentilasta. Hoidon tavoitteena on saada rytmi normaaliksi ja ehkäistä vakavia komplikaatioita, kuten aivohalvauksia.

• Rytmin- ja sykkeenhallinta. Sydämen sykettä kontrolloidaan lääkkeillä, esimerkiksi beetasalpaajilla tai kalsiumkanavan salpaajilla. Voimakkaissa oireissa sydämen normaali sinusrytmi pyritään palauttamaan rytmihäiriölääkkeiden avulla ja kohtauksen pitkittyessä sähköisellä rytminsiirrolla. 
• Katetriablaatio. Tässä toimenpiteessä rytmihäiriöpesäkkeet eristetään muusta eteiskudoksesta sähköisesti. Katetriablaatiohoitoa voidaan harkita, mikäli oireet ovat vaikeat eivätkä rytmihäiriölääkkeet ole tehonneet tai ne eivät sovi potilaalle.
• Antikoagulaatiohoito. Lähes kaikille eteisvärinäpotilaille määrätään antikoagulantti- eli veren hyytymistä heikentävä (verenohennus) lääkitys loppuelämäksi. Tavallisimpia lääkkeitä ovat varfariini sekä uudemmat antikoagulantit (esim. apiksabaani, rivaroksabaani). Näiden lääkkeiden käyttö vähentää tehokkaasti aivoinfarktin ja aivohalvauksen riskiä​.

Tietyissä tilanteissa – esimerkiksi kun muut hoidot eivät ole riittäviä - tahdistin voi olla osa hoitoa. Se ei kuitenkaan korjaa eteisvärinää tai palauta sydämen normaalia rytmiä, vaan on tarkoitettu lähinnä sykkeen hallitsemiseen ja oireiden lievittämiseen.

Eteisvärinän ennuste

Eteisvärinän ennuste on yleensä hyvä, jos hoito ja seuranta ovat asianmukaisia. Hoitamattomana eteisvärinä lisää merkittävästi aivoinfarktin ja -halvauksen riskiä, sillä sydämen eteisiin voi muodostua verihyytymiä, jotka saattavat kulkeutua aivoihin. Pitkään jatkuva ja hoitamaton eteisvärinä voi johtaa myös sydämen vajaatoimintaan, koska sydän ei pysty pumppaamaan verta tehokkaasti nopean ja epäsäännöllisen sykkeen vuoksi.

Eteisvärinän ehkäisy

Eteisvärinän riskiä sekä uusimista voidaan vähentää 

• pitämällä verenpaine ja kolesteroli suositusten mukaisella tasolla
• hoitamalla uniapnea sekä kilpirauhasen sairaudet
• terveellisellä ruokavaliolla ja painonhallinnalla
• lisäämällä liikuntaa. Eteisvärinää sairastavallekin liikunta on hyväksi. Jos liikunta laukaisee eteisvärinän, kuormituksen keventäminen, sopiva lääkitys tai katetriablaatio tuovat yleensä avun. 
• vähentämällä alkoholin käyttöä sen kaikissa muodoissa
• lopettamalla tupakointi

Lisäksi on tärkeää opetella tunnistamaan pulssinsa ranteesta tunnustelemalla. Pulssin sykäykset lasketaan puolen minuutin ajan, minkä jälkeen tulos kerrotaan kahdella. Näin saadaan tietää, montako kertaa sydän lyö minuutin aikana. Eteisvärinässä pulssi voi olla selvästi yli 100 minuutissa. 

Toki verenpainemittarikin mittaa pulssin. Mittarin sykelukemaa kannattaakin seurata aivan samalla tapaa kuin verenpainelukemia. Pulssin tunnusteleminen on silti hyvä kansalaistaito.

Myös älykellot voivat auttaa eteisvärinän tunnistamisessa. Useimmissa moderneissa älykelloissa on sisäänrakennettuja EKG-toimintoja tai sykkeen seurantaominaisuuksia. Ne voivat havaita epäsäännöllisen sykkeen tai mahdolliset rytmihäiriöt, kuten eteisvärinän.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli sinulla on eteisvärinään viittaavia oireita ensi kertaa tai rytmihäiriö jatkuu tunteja, varaa aika lääkärille internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Ota lääkäriin yhteyttä myös, jos jo aiemmin diagnosoidun eteisvärinän oireet pahentuvat. Eteisvärinää hoitavat Aavan kokeneet kardiologit.

Vakavammissa oireissa on syytä soittaa välittömästi hätänumeroon 112.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan kardiologian erikoislääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.