Verenpaine kuriin – vähennä suolaa, pudota painoa ja lisää liikuntaa

Verenpaine tarkoittaa valtimoverisuonissa vallitsevaa painetta, jonka sydän saa aikaiseksi, kun se supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Mitä korkeampi verenpaine on, sitä kovemmin sydämen on työskenneltävä.

Verenpaine voi nousta tilapäisesti monista syistä. Esimerkiksi jännitys kohottaa sitä. Myös vuorokaudenaika vaikuttaa verenpaineeseen. Yöllä se on hieman matalampi kuin päivällä.

Verenpainearvot ilmoitetaan lukuparina

Verenpainearvot ilmoitetaan aina lukuparina. Isommasta luvusta puhutaan ylä- eli systolisena ja pienemmästä ala- eli diastolisena paineena. Luvut kuvaavat painetta, joka kohdistuu valtimon seinämiin sydämen työskennellessä. Paine on suurimmillaan, kun sydän supistuu ja työntää verta valtimoihin. Paine on pienin, kun sydän lepää supistusten välissä. Verenpaineen mittayksikkö on elohopeamillimetri (mmHg).

Verenpaine luokitellaan alla olevan verenpainetaulukon mukaan:

• Ihanteellinen verenpaine: <120/<80 mmHg
• Normaali verenpaine: 120-129/80-84 mmHg
• Tyydyttävä verenpaine: 130-139/85-89 mmHg
• Lievästi kohonnut verenpaine: 140-159/90-99 mmHg
• Kohtalaisesti kohonnut verenpaine: 160-179/100-109 mmHg
• Huomattavasti kohonnut verenpaine: >180/>110 mmHg

Lyhyesti kiteytettynä: normaali verenpaine tarkoittaa siis sitä, että ylempi paine on alle 140 ja alempi alle 90 mmHg. Verenpaineen viitearvot ovat aika lailla samat kaikissa maissa.

Vain verenpaineen mittaus kertoo totuuden

Kohonnut verenpaine ei juuri oirehdi, joten se voidaan todeta vain verenpaineen mittauksella. Tosin jos verenpaine on hyvin korkea, voi tuntua huimausta tai päänsärkyä.

On suositeltavaa mitata paine vuoden kahden välein. Normaali verenpaine vuosia sitten ei takaa, että se olisi sitä lopun elämää.

Ikääntyessä verenpaine yleensä nousee johtuen siitä, että valtimoiden seinämät jäykistyvät. Nuoremmilla seinämät ovat joustavammat, mutta paine voi silti olla koholla keski-iässä tai joskus aiemminkin. Siksi verenpaineen mittaus kannattaa aloittaa jo kolmekymppisenä.

Arviolta noin kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine. Osa ei ole tietoinen siitä.

Korkea verenpaine johtuu monista syistä

Verenpaineen kohoamiseen vaikuttavat perimä sekä elintavat. Perinnöllisestä alttiudesta kertoo parhaiten se, että usealla lähisukulaisella on todettu korkea verenpaine. Geenitestillä asiaa ei voida todeta, koska ei ole olemassa mitään yksittäistä geeniä, joka nostaisi painetta.

Perimälleen ei mahda mitään, mutta useimmiten korkean verenpaineen riskiin voi vaikuttaa elintavoillaan. Vain harvoin perimän vaikutus on niin vahva, että paine kohoaa, vaikka elintavat olisivat esimerkilliset.

Seuraavat elintavat nostavat verenpainetta kaiken ikäisillä:

• Runsas suolan käyttö
• Ylipaino, varsinkin vyötärön alueelle kertyvät liikakilot
• Tupakointi
• Runsas lakritsituotteiden syöminen. Lakritsiuutteen sisältämä glykyrritsiini voi nostaa verenpaineen hyvinkin korkeaksi osalla ihmisistä.
• Runsaasti eläinperäistä rasvaa ja sokeripitoista ruokaa sisältävä ruokavalio
• Vähäinen liikunta
• Runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö säännöllisesti
• Runsas alkoholin runsas
• Huumausaineiden käyttö, myös viihdekäyttö

Noin viisi prosenttia kohonneesta verenpaineesta on muiden sairauksien, kuten jonkin munuaissairauden, aiheuttamaa. Stressikin voi nostaa painetta yksilötasolla, mutta ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että sillä olisi merkitystä väestötasolla.

Korkea verenpaine voi lyhentää elinikää

Kohonnut verenpaine rasittaa valtimoita ja sydäntä. Seurauksena sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan, aivoinfarktin ja aivoverenvuodon, vaara kasvaa. Pahimmillaan nämä sairaudet johtavat kuolemaan tai aiheuttavat pysyvän vammautumisen.

Sydän- tai aivoinfarkti voi myös olla korkean verenpaineen ensimerkki.

Verenpaineen mittaus tapahtuu kotona

Verenpaine on yleensä todellista korkeampi, kun se mitataan lääkärissä. Se johtuu jännityksestä, josta puhutaan valkotakkiverenpaineena. Siksi lääkäri useimmiten kehottaa potilastaan seuraamaan verenpainettaan kotimittauksilla. Niillä saadaan luotettavin tulos.

Kotona kannattaa käyttää olkavarsimittaria, sillä rannemittarit ovat herkempiä häiriöille, jotka voivat vääristää tulosta. Yksittäinen mittaus ei vielä kerro, että paine olisi pysyvästi koholla, vaan todellisen verenpainetason selvittämiseksi tarvitaan 4–7 päivänä aamuin illoin suoritettuja mittauksia. Niistä lasketaan mittausten keskiarvo.

Näin mittaat:

• Valmistaudu mittaukseen välttämällä kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista, tupakointia ja raskasta liikuntaa mittausta edeltävän puolen tunnin ajan.
• Istu rauhassa pöydän ääressä. Kiedo mittarin mansetti olkavarren ympärille ja istu paikallasi vielä viisi minuuttia ennen kuin aloitat mittaamiseen.
• Mittaa paine kolme kertaa 1-2 minuutin välein. Ensimmäinen arvo voi olla jännityksen vuoksi korkeampi kuin seuraavat.
• Kirjaa mittaustulokset sekä mittauspäivä ylös.

Mikäli kotimittausten keskiarvo 4-7 päivältä on 140/90 mmMg tai enemmän, hakeudu lääkäriin. Ota mukaasi mittaustulokset.

Korkean verenpaineen hoito räätälöityy yksilöllisesti

Verenpaineen hoito määräytyy lääkärissä tehtävän sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriskiarvion pohjalta. Usein korkeasta verenpaineesta kärsivällä myös veren rasva- ja sokeriarvot ovat koholla. Tällöin puhutaan metabolisesta oireyhtymästä (MBO). Siihen liittyy selvästi suurentunut valtimotaudin vaara. Kokonaisriski määrittelee sen, aloitetaanko lääkitys vai ei.

Lääkehoidolla yläpaine pyritään saamaan alle 140 ja alapaine alle 85 mmHg. Diabetesta sairastavilla lievästikin kohonnut verenpaine voi vaurioittaa munuaisia, joten heillä pyritään alhaisempiin lukemiin.  Myös sepelvaltimotautipotilaiden kohdalla tavoite on alhaisempi.

Nykyiset verenpainelääkkeet ovat hyvin siedettyjä, tehokkaita ja halpoja. Usein hoitotavoitteeseen pääsy vaatii 2-3 lääkettä. Lisäksi voidaan tarvita lääkkeitä kohonneen kolesterolin ja sokeriarvojen hoitoon. Jos jokin verenpainelääke aiheuttaa sivuvaikutuksia, lähes jokaiselle löytyy sopiva vaihtoehto.

Elintapamuutokset ovat tärkeä osa korkean verenpaineen hoitoa. Lääkkeiden verenpainetta laskeva teho paranee selvästi, kun tekee samaan aikaan korjauksia elintavoissa. Joillekin elintapamuutokset yksin riittävät eikä lääkkeitä tarvita. Lääkkeistä voi myös päästä eroon, jos paine saadaan normaaliksi elintavoilla.

Elintavat ehkäisevät verenpaineen kohoamista

Verenpaineen kohoamista voidaan tehokkaasti ehkäistä samoilla elintapamuutoksilla, joilla verenpainetta hoidetaan.

• Pudota tarvittaessa painoa. Jo viiden kilon pudotuksesta on hyötyä.
• Lopeta tupakointi.
• Vähennä suolaa. Aikuisella suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa päivässä. Se tarkoittaa vajaata yhtä teelusikallista.
• Syö lakritsia vähän ja harvoin.
• Liiku säännöllisesti. Tee päivittäin ainakin puolen tunnin mittainen reipas kävelylenkki.
• Käytä alkoholia korkeintaan kohtuullisesti.

Alhainen verenpaine johtuu eri syistä

Alhaisesta verenpaineesta puhutaan, kun ylempi lukema eli systolinen verenpaine on 90 tai alle sen. Nuorilla hoikilla ihmisillä tämä ei ole harvinaista, mutta se aiheuttaa harvoin ongelmia. Tällöin siihen ei tarvitse puuttua.

Ikäihmisillä matala verenpaine aiheuttaa herkästi huimausta ja heikotusta. Jos paine laskee makuulta seisomaan noustessa, kyse on yleensä ortostaattisesta matalasta verenpaineesta. Se voi johtaa kaatumisiin, minkä vuoksi iäkkäitä neuvotaan istumaan hetki sängyn laidalla ennen kuin noustaan seisomaan. Näin verenpaine tasaantuu eikä huimausta synny.

Ikäihmisen matala verenpaine voi johtua myös elimistön kuivumisesta, joka on seurausta liian vähästä juomisesta. Tällaisessa tilanteessa ei ehkä jaksa kävellä tai edes seistä paikallaan. Juomisen lisäämisellä tilanne korjaantuu. Päivässä olisi hyvä juoda vettä ja muita nesteitä 1-1,5 litraa. Joskus tarvitaan nesteytystä sairaalassa.

Liiallinen verenpainelääkityskin voi alentaa paineen liian alhaiseksi. Silloin ratkaisu on lääkityksen keventäminen. Lisäksi jotkut muut lääkkeet ja sairaudet voivat alentaa verenpainetta.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen