Työtä haittaava, mutta vähätelty vaiva

Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava neurologinen sairaus, jota sairastaa jossain vaiheessa elämäänsä yli 10 prosenttia väestöstä. Enemmistö on työikäisiä. Se tarkoittaa lähes puolta miljoonaa suomalaista.

Isolla osalla sairaus haittaa työntekoa. Vaikutuksia työhön ovat muun muassa keskittymisvaikeudet, työtehon lasku ja poissaolojen määrä. Pahimmillaan työkyvyttömyys voi kestää useiden päivien ajan.

– Migreeni saattaa aiheuttaa ahdistusta myös niinä päivinä, kun oireita ei ole. Se johtuu sairauden arvaamattomuudesta: etukäteen ei voi tietää, iskeekö kohtaus esimerkiksi kesken tärkeän palaverin. Tämä vaikeuttaa työn suunnittelemista ja heikentää elämänlaatua, neurologian erikoislääkäri Ville Artto sanoo.

Merkittävä haaste voi olla myös ymmärryksen puute migreeniä kohtaan työyhteisössä. Siihen saatetaan suhtautua vähättelevästi ”vain päänsärkynä”.

– Pelkkä päänsärky ei kuitenkaan ole migreeniä, vaan siihen liittyy muitakin oireita, kuten pahoinvointia ja aistiyliherkkyyttä. Joillakin on kohtausta edeltäviä auraoireita eli näköhäiriöitä.

Migreenisärky itsessään on tyypillisesti kohtalaista tai kovaa. Se tuntuu usein vain toisella puolella päätä, mutta voi olla myös molemminpuolista. Joillakin kohtauksia on kerran vuodessa, joillakin useita kertoja kuussa. Sairauden vaikein muoto on krooninen migreeni, jossa oireita on lähes koko ajan.

– Migreeni ilmenee eri ihmisillä eri lailla. Yhdellä isoin ongelma on särky, toisella pahoinvointi ja kolmannella auraoireet. Samalla ihmiselläkin oireet voivat vaihdella elämän aikana.

Erilaisia laukaisevia tekijöitä

Migreeni on naisilla noin kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Se selittyy pitkälti hormonaalisilla tekijöillä.

– Migreenin voimakkain laukaiseva tekijä on estrogeenitason vaihtelu. Tyypillisimmin migreeni ilmaantuu kuukautisten tai ovulaation aikaan. Tällöin puhutaan kuukautismigreenistä.

Useimmilla migreenikohtauksia on myös muissa kuukautiskierron vaiheissa, mutta noin 10 prosenttia potee pelkästään kuukautismigreeniä. Muita laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa stressi ja etenkin sen laukeaminen, kirkkaat ja vilkkuvat valot, epäsäännöllinen unirytmi ja verensokerin vaihtelut.

– Monilla punaviini aiheuttaa kohtauksen. Jotkut taas kokevat, että kohtaus alkaa aina, kun on syönyt suklaata. Toisaalta makeanhimo on yksi migreenin ennakko-oireista. Siksi ennen kohtausta saattaa alkaa tehdä hirveästi mieli suklaata.

Aiemmin laukaisevien tekijöiden välttämistä korostettiin migreenin hoidossa, mutta uudessa Käypä hoito -suosituksessa tätä on loivennettu.

– Ei ole kovin hyvää näyttöä siitä, että migreenin aktiivisuuteen voitaisiin vaikuttaa sillä. Välttäminen voi myös aiheuttaa stressiä.

Toki migreeniä sairastava usein hyötyy syömisestä säännöllisin väliajoin sekä heräämisestä ja nukkumaan menemisestä samoihin aikoihin.

– Unihäiriöt, etenkin unettomuus, ovat tunnetusti migreeniä vaikeuttava tekijä. Toisaalta aktiivinen migreeni voi huonontaa unen laatua. Unettomuus lisää ahdistuneisuutta, joka pahentaa migreeniä. Kaikki nämä vaikuttavat työkykyyn.

Migreeni voi vaikeutua myös vuorotyössä.

– Joskus on syytä miettiä, tulisiko työaikoja muuttaa, jos migreeni on vaikeahoitoinen. 

Lisää tietoa ja ymmärrystä

Migreenikohtauksen aikana työ- ja toimintakyky heikentyvät. Kuitenkin monet migreeniä sairastavat tekevät töitä alentuneella työkyvyllä. Se johtuu tunnollisuudesta sekä siitä, ettei migreeniä pidetä yhtä hyvänä poissaolosyynä kuin jotain muuta sairautta.

– Migreenipotilas ei esitä olevansa sairas, vaan olevansa työkykyinen. Taustalla voi olla esihenkilöiden ja työkaverien ymmärtämättömyys oireiden voimakkuudesta ja monimuotoisuudesta.

On tavallista, että migreenin kuvitellaan hoituvan yhdellä särkylääkkeellä. Hyvin lievissä oireissa se saattaa joskus riittää, mutta usein hoidoksi tarvitaan kohtauslääkkeitä, triptaaneja tai gepantteja. Jos kohtauksia on tiheästi, hoitoon kannattaa lisätä estolääke. Niitä on saatavilla eri muodoissa ja eri tavoin annosteltuna. Vaikean migreenin estohoitoon voidaan käyttää biologisia lääkkeitä.

– Migreenin hoito alkaa monilla työterveydestä, jonne suosittelen hakeutumaan, jos oireita on säännöllisesti. Aavassa työterveyslääkäri voi tarvittaessa konsultoida neurologia. Tämä voi vaikean migreenin kohdalla toteuttaa jopa suonensisäisen estolääkehoidon.

Aava Kampissa työterveyshoitajien tukena on osa-aikaisesti työskentelevä päänsärkyhoitaja. Hän myös kouluttaa työterveyshoitajia migreenin hoidossa.

– Apua kannattaa hakea rohkeasti. Hoidon tavoitteena on vähentää kohtauksia ja parantaa elämänlaatua.

Olisi myös tärkeää, että tietoa migreenistä lisättäisiin työpaikoilla. Ainakin esihenkilöiden olisi syytä tietää, millaisesta sairaudesta on kyse, ja miten migreenipotilasta voidaan tukea.

– Kukaan ei hyödy siitä, että töitä tehdään sairaana puoliteholla. Joissakin töissä se voi olla jopa turvallisuusriski, Ville painottaa.

Huomio työpaikan migreenialtisteisiin

Migreeniä sairastavan työntekoa helpottavat joustava työaika sekä mahdollisuus tehdä töitä kotona. Olisi myös hyvä kartoittaa stressin aiheuttajia ja pohtia työn kuormittavuutta lähiesihenkilön kanssa sekä työterveyshuollossa etsien samalla keinoja stressinhallintaan.

Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota työskentelyolosuhteisiin, kuten valaistukseen ja ergonomiaan. Huono ergonomia aiheuttaa niskahartiaseudun ongelmia, jotka saattavat provosoida migreeniä.

– Voimakkaat hajusteetkin voivat laukaista kohtauksen. Tämä olisi kaikkien työntekijöiden hyvä huomioida.

Ideaalitilanteessa työpaikalla voi levätä migreenikohtauksen iskiessä pimeässä hiljaisessa huoneessa. Rauhallinen työtila voi olla tarpeen muulloinkin, sillä hälyisissä avokonttoreissa työskentely voi altistaa migreenille.

– Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että migreeniä sairastavaa ymmärretään ja hän saa tarvitsemaansa tukea. Näin hänen ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa tai stressiä sairaudestaan ja sen vaikutuksista työhön.

Migreeniä sairastava itse voi edistää hyvinvointiaan paitsi pyrkimällä säännölliseen arkirytmiin, myös liikkumalla.

– Kuntoliikunnan harrastamisesta on tutkitusti hyötyä migreenin aktiivisuuden kannalta. Asian kääntöpuoli on se, että joillakin urheileminen laukaisee kohtauksen. Siksi on tärkeää löytää omalle fysiikalle sopiva laji ja huolehtia riittävästä alkuverryttelystä sekä nesteytyksestä. Tarvittaessa voidaan käyttää estolääkitystä, Ville sanoo.

Tunnista migreenikohtauksen eri vaiheet

Ennakko-oireet

• Väsymys
• Haukottelu
• Makeanhimo
• Keskittymis- sekä ajattelun, tarkkaavaisuuden ja sanojen löytämisen vaikeudet
• Muistiongelmat
• Mielialan vaihtelut

Ennakko-​oireet voivat ilmestyä tunteja tai jopa vuorokautta ennen särkyvaihetta.

Auraoireet

• Erilaiset näköhäiriöt: sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset, näköhavaintojen koon vääristymät.
• Toispuolinen puutuminen
• Puhehäiriöt

Auraoireita on vain 10–15 prosentilla. Kaikkiin kohtauksiin niitä ei välttämättä liity.

Särkyvaihe

Migreenikohtauksen särkyvaihe voi kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Tyypillisiä oireita ovat:

• Kova, jyskyttävä päänsärky
• Pahoinvointi, oksentelu
• Hikoilu, palelu
• Haju-, valo- ja/tai ääniarkuus

Jälkioireet

• Väsymys
• Alakuloisuus
• Aivosumu
• Ylienergisyys
• Alavireys, ylivireys ja näiden vaihtelu
• Mielialan vaihtelut

Jälkioireiden aikana on tärkeää antaa aikaa levolle ja toipumiselle. Keho tarvitsee palautumista migreenikohtauksen jälkeen, minkä vuoksi töihin ei tulisi palata liian aikaisin.

Lähde: migreeni.org

Teksti: Maarit Vuoristo
Asiantuntija: neurologian erikoislääkäri Ville Artto