Kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa – Tunnistatko nämä uniapnean oireet?

Uniapnean oireet?

Vaikka uniapnea aiheuttaa monenlaisia oireita, niin moni uniapneasta kärsivä ei tiedä sairastavansa sitä. Väsymykseen voi tottua, eikä unenaikaisia hengityskatkoksia tai kuorsausta välttämättä edes huomaa itse. On myös hyvä tietää, että saatat sairastaa uniapneaa, vaikket kuorsaisi.

Saatat kärsiä uniapneasta, jos:

• torkahtelet päivisin ja kamppailet jatkuvasti väsymystä vastaan 
• olosi on usein vetämätön 
• heräilet öisin ja yöunesi on katkonaista tai levotonta tai havahdut hereille aamuyöstä 
• hikoilet voimakkaasti öisin
• kärsit lisääntyneestä virtsaamistarpeesta öisin

• kuorsaat
• olet usein alavireinen tai ärtynyt
• päätäsi särkee aamuisin
• seksuaalinen halukkuutesi on vähentynyt tai kärsit impotenssista

Lääkäriin kannattaa varata aika, jos olet usein väsynyt tai sinulla on muita uniapnean oireita. Voit varata ajan ensin omalle hoitavalle lääkärillesi. Saat häneltä lähetteen uniapneatutkimukseen.

Lääkärikeskus Aavassa on myös moniammatillinen unitiimi, johon kuuluu lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Mitä uniapneassa tapahtuu?

• Uniapnea tarkoittaa, että hengitys heikkenee unen aikana. Siitä seuraa oireita päiväsaikaan.
• Yleisin uniapnean muoto on obstruktiivinen eli ahtauttava uniapnea. Silloin hengitystiet painuvat unen aikana kasaan, eikä ilma pääse kulkemaan normaalisti. Hengitys heikkenee sen tähden.
• Harvinaisempi uniapnean muoto on keskushermostoperäinen uniapnea. Silloin aivojen hengityskeskuksen toiminta häiriintyy, vaikka hengitystiet ovat auki.
• Uniapnea voi olla asentoriippuvainen. Tällöin hengityskatkoksia tulee yleensä selällä nukkuessa.
• Kun hengitys heikkenee hetkeksi, veren happipitoisuus laskee. Silloin aivot antavat käskyn havahtua ja uni voi muuttua pinnalliseksi tai ihminen saattaa herätä kokonaan.

Miten uniapnea todetaan?

Uniapnea todetaan yleensä yöpolygrafiatutkimuksella. Se tehdään, kun nukut, ja siinä mitataan kuorsausääntä, ilmavirtausta, veren happipitoisuutta ja asentoasi neljän anturin avulla. Ne kiinnitetään nenän alle, kaulalle, sormeen ja kylkeen.

Joskus on tarpeen tehdä myös laaja unitutkimus. Silloin untasi mitataan muun muassa aivosähkökäyrillä ja lihaselektrodeilla.

Uniapnean riskitekijät?

Ylipaino lisää uniapnean riskiä. Tämä johtuu siitä, että ylipainoisella on leuan ja vatsan alueella usein ylimääräistä rasvaa, mikä voi ahtauttaa hengitysteitä nukkuessa. Vaikka suurin osa uniapneaa sairastavista on ylipainoisia, niin joka kolmas on kuitenkin normaalipainoinen tai hoikka.

Riskiä lisäävät myös pieni leuka ja lyhyt kaula, sillä ne vaikeuttavat unen aikaista hengitystä. Samoin tekevät isot nielurisat tai ahdas nielu.

Uniapnean hoito?

Uniapneaan on monia hoitokeinoja.

• Laihduttaminen voi auttaa, jos olet ylipainoinen. Uniapnea saattaa parantua, kun paino putoaa. Hoikkaa tai normaalipainoista laihtuminen ei kuitenkaan hyödytä.
• Tupakointi kannattaa lopettaa. Se turvottaa limakalvoja ja pahentaa uniapneaa.
• Selällä nukkumisen välttäminen voi auttaa, jos uniapneasi on asentoriippuvainen. Silloin selkään voi kiinnittää tennispallon, repun tai uniapneavyön, joka estää nukkumasta selinmakuulla.
• Uniapneakisko vetää alaleukaa eteenpäin. Silloin kieli ei painu taakse tukkimaan hengitysteitä. Kisko ei tosin yleensä auta voimakkaasti ylipainoista.
• CPAP (Continuous Positive Airway Pressure) on laite, joka työntää maskin kautta automaattisesti huoneilmaa hengitysteihisi, kun ne menevät tukkoon. Se auttaa suurinta osaa uniapneapotilaista.

Joskus laite voi aiheuttaa aluksi paniikin tunnetta sekä nenän tukkoisuutta ja kuivumista. Useimmat kuitenkin tottuvat maskiin nopeasti. Nykyään suositaan myös sierain- tai nenämaskeja, jotka eivät peitä koko kasvoja.

Miksi uniapnea kannattaa hoitaa?

Uniapnea on hoitamattomana monin tavoin vaaraksi terveydelle ja hyvinvoinnille.

Hoitamaton uniapnea:

• lisää tapaturmien ja virheiden riskiä ja heikentää elämänlaatua. Saatat väsyneensä esimerkiksi unohtaa tärkeitä työasioita tai nukahtaa rattiin. Jatkuva väsymystä vastaan kamppailu vie voimia.
• nostaa riskiä sairastua ja kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä johtuu siitä, että uniapnea aktivoi sympaattista hermostoa, eli elimistö on jatkuvassa stressitilassa. Stressihormoni kortisolin määrä ja veren hyytymistaipumus lisääntyvät, ja verensokeri voi nousta.
• Hoitamatonta uniapneaa sairastavista 25 prosentilla on myös kohonnut verenpaine.

Uniapnean hoitaminen parantaa hyvinvointiasi monella tavalla. Saatat huomata jo parissa päivässä, miten paljon pirteämpi olet.

Mielialasi nousee, kun sinun ei tarvitse taistella väsymystä vastaan. Tapaturma-alttiutesi vähenee, ja muistikin pelaa jälleen.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Aatsinki, jolla on unilääketieteen erityispätevyys.