Sydämen vajaatoiminta on vakava tila

Mitä sydämen vajaatoiminta tarkoittaa?

Sydämen vajaatoiminta on tila, jossa sydän ei kykene pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti. Kyseessä ei ole itsenäinen sairaus, vaan vajaatoiminnan taustalla on aina jokin sydäntä vaurioittava tai sydämen toimintaa hankaloittava tauti.

Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi ikääntymisen myötä. Yli 70-vuotiaista yli 10 prosentilla on jonkinasteinen sydämen vajaatoiminta. Alle 50-vuotiailla se on harvinainen.

Mitä syitä vajaatoiminnan taustalla on?

Sydämen vajaatoimintaa on kahta päätyyppiä: systolista tai diastolista. Systolisessa vajaatoiminnassa sydämen supistumis- eli systolinen vaihe on vaikeutunut. Sydän pumppaa huonosti. Usein se yrittää palauttaa pumppauskykyään suurenemalla. Tällöin röntgenkuvassa voidaan todeta sydämen laajentuma.

Tavallisin syy systoliseen vajaatoimintaan on sepelvaltimotauti, esimerkiksi siitä johtuva sydäninfarkti. Se aiheuttaa sydämeen arven, joka korvaa supistuvaa lihasta. Seurauksena on sydämen vajaatoiminta. Sydämessä voi myös olla vaikea-asteinen läppävika, joka aiheuttaa vajaatoimintaa.

Diastolisessa vajaatoiminnassa sydämen rentoutumis- eli diastolinen vaihe on heikentynyt. Sen seurauksena sydän muuttuu jähmeämmäksi. Tavallisin syy tähän on pitkään jatkunut hoitamaton korkea verenpaine. Se voi aiheuttaa yhä jatkuessaan myös systolista vajaatoimintaa. On siis mahdollista, että potilas kärsii molemmista.

Harvinaisempia sydämen vajaatoiminnan syitä ovat sydänlihassairaudet eli kardiomyopatiat. Osa niistä on periytyviä, osa johtuu elintavoista, esimerkiksi pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä.

Mitkä ovat sydämen vajaatoiminnan oireet?

Sydämen vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa

• yleinen voimattomuus
• suorituskyvyn lasku
• hengästyminen ja hengenahdistus. Jälkimmäinen aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Vaikeassa vajaatoiminnassa ahdistus pahenee usein makuulle käydessä, mutta helpottaa istuessa.
• jalkojen turvottelu, joka johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin.
• painonnousu, joka voi olla useita kiloja lyhyessä ajassa. Paino nousee, koska elimistöön kertyy sydämen pumppausvoiman heikentyessä ylimääräistä nestettä.

Hikoilu ei ole sydämen vajaatoiminnan oire. Syke ei liioin ole vajaatoiminnassa tavallista matalampi – vaikka näin saatetaan kuvitella -, vaan usein pikemminkin päinvastoin eli korkeampi. Mutta sekään ei ole varsinainen vajaatoiminnan oire.

Sydämen vajaatoiminnan oireet naisilla ja miehillä ovat samanlaiset.

Milloin on mentävä lääkäriin?

Uusi oire, kuten äkisti ilmaantunut hengenahdistus tai se, ettei suoriudu asioista, joita on ennen tehnyt, on aina syy mennä lääkäriin. Pelkkien oireiden perusteella sydämen vajaatoimintaa ei kuitenkaan voida todeta, sillä vastaavanlaisia epämääräisiä oireita liittyy moniin muihinkin sairauksiin.

Hoitamattomassa vajaatoiminnassa sydämen erittämän natriureettisen peptidin arvo on lähes aina koholla. Se selvitetään verikokeella (BNP tai pro-BNP). Jos tulos on matala, vajaatoiminta on hyvin epätodennäköinen.

Vajaatoiminta varmistetaan aina sydämen ultraäänitutkimuksella. Siinä voidaan erottaa, onko kyse systolisesta vai diastolisesta vajaatoiminnasta. Usein voidaan nähdä myös vajaatoiminnan syy, kuten läppäviat, sydänlihassairaudet ja infarktiarpi. Jatkotutkimukset määräytyvät ultraäänitutkimuksen löydösten perusteella.

Nopeasti voimistunut ja levossakin ilmaantuva hengenahdistus voi viestiä äkillisestä sydämen vajaatoiminnasta, joka aiheuttaa nesteen kertymistä keuhkoihin. Tätä tilaa kutsutaan keuhkopöhöksi. Se vaatii aina välitöntä sairaalahoitoa, joten hätänumeroon 112 on soitettava saman tien.

Millaista on sydämen vajaatoiminnan hoito?

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa pyritään tietysti vaikuttamaan sen perussyyhyn, kuten korkeaan verenpaineeseen tai sepelvaltimotautiin. Verenpaineen hoidossa tarvitaan lääkkeitä, mutta lisäksi elintapamuutokset, esimerkiksi alkoholin ja suolan käytön vähentäminen, ovat tärkeitä. Myös sepelvaltimotaudin hoitoon tarvitaan lääkkeitä sekä usein sepelvaltimon pallolaajennusta tai jopa ohitusleikkaus. Läppäviat korjataan toimenpiteellä.

Sydämen vajaatoimintaa itsessään hoidetaan aina lääkkeillä. Lääkitys lievittää oireita ja hidastaa vajaatoiminnan etenemistä. Hoidossa käytetään monia eri lääkkeitä samanaikaisesti.

Systolisessa vajaatoiminnassa voidaan tarvita myös vajaatoimintatahdistinta. Sillä oireita voidaan usein merkittävästi helpottaa. Työikäisellä pohditaan joskus sydämensiirtoa. Se on aina viimeinen vaihtoehto. Sydämensiirtoja tehdään vuosittain Suomessa 20-30.

Mikä on sydämen vajaatoiminnan ennuste?

Mitä aikaisemmin sydämen vajaatoiminnan syyhyn päästään puuttumaan, sitä parempi ennusteen kannalta. Sydämen vajaatoiminta on aina vakava tila, joka viestii siitä, että sen taustalla oleva sairaus on edennyt pitkälle.

Sydämen vajaatoiminnan ennuste riippuu monista tekijöistä, esimerkiksi potilaan iästä ja yleisestä terveydentilasta. Jos sydämen vajaatoiminta on edennyt pitkälle eikä hoidon tehostaminen ole enää mahdollista, seuraava askel on palliatiivinen hoito.

Saako vajaatoimintapotilas liikkua normaalisti?

Säännöllinen liikunta on tärkeä osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Sen on todettu monin eri tavoin vähentävän sydämen työkuormaa ja parantavan toimintakykyä.

Kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa tai uintia, olisi suositeltavaa harrastaa joka päivä. Vauhdin tulisi olla sellainen, että liikkuminen hieman hengästyttää. Lisäksi viikkoon tulisi sisältyä 2-3 kertaa lihaskuntoharjoittelua. Jotta liikkuminen olisi varmasti turvallista, se kannattaa aloittaa sydänfysioterapeutin ohjauksessa.

Onko elintapamuutoksista hyötyä?

Painonhallinta on tärkeää, koska ylipaino rasittaa sydänlihasta ja voi siten lisätä vajaatoiminnan oireita. Sama koskee tupakointia ja muita nikotiinituotteita sekä alkoholia. Siksi nikotiinituotteiden käyttö tulisi lopettaa ja alkoholia käyttää korkeintaan kohtuudella.

Lisäksi kannattaa vähentää suolan käyttöä. Suola kohottaa verenpainetta ja kuormittaa munuaisia, jotka ovat muutenkin lujilla sydämen vajaatoiminnan vuoksi.

Kuuluvatko pahenemisvaiheet asiaan?

Sydämen vajaatoiminta voi välillä vaikeutua. Vajaatoiminnan vaikeutumisen merkkejä ovat painon nousu, turvotuksien lisääntyminen, hengityksen vaikeutuminen, yskä ja sykkeen nousu. Pahenemisvaiheen voi aiheuttaa esimerkiksi infektio, tulehduskipulääkkeiden käyttö tai vajaatoiminnan hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden unohdus.

Omaseuranta eli painon seuranta kotivaa’alla sekä verenpaineen ja sykkeen mittaaminen kuuluvat vajaatoimintapotilaan rutiineihin. Jos havaitsee mittauksissa muutoksia tai ilmenee oireita, pitää ottaa yhteyttä omaan lääkäriin lääkityksen tehostamiseksi. Kun tämä tehdään ajoissa, voidaan välttää sairaalan päivystykseen joutuminen.

Sydämen vajaatoiminnan loppuvaiheessa pahenemisjaksot usein lisääntyvät.

Miten sydämen vajaatoimintaa ehkäistään?

Tärkeimpiä keinoja ovat sepelvaltimotaudin ehkäisy sekä kohonneen verenpaineen hyvä hoito. Avainasemassa ovat säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus, suositusten mukainen ruokavalio ja alkoholin kohtuukäyttö.

Myös painonhallinta on tärkeää. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on enemmän sydämen vajaatoimintaa kuin muilla. Ehkäisemällä diabetesta oikeilla elintavoilla ehkäistään samalla myös sydämen vajaatoimintaa.

Asiantuntija Aavan kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala