Stressivatsa? Tässä erikoislääkärin neuvot olon helpottamiseen

Stressivatsa – mitä sillä tarkoitetaan?

Stressivatsa on toiminnallinen vatsavaiva, joka aiheutuu stressistä.

Se on yksi ärtyvän suolen oireyhtymän alatyyppi, eikä ole sairaus. Stressivatsasta kärsivän suolisto on siis terve.

Ärtyvä suoli vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista. Toisilla sen aiheuttavat tietyt ruoat, toisilla stressi.

Miten stressi vaikuttaa suoliston toimintaan?

• Stressi vaikuttaa autonomiseen hermostoon, eli hermostoon, johon ei voi tahdolla vaikuttaa.  Autonominen hermosto säätelee mahan ja suoliston toimintaa. Kun ihminen on stressaantunut, paksusuoli supistelee tavallista enemmän.

Paksusuolen supistelun tarkoitus on viedä ulostetta ja suolikaasuja eteenpäin suolen sisällä. Kun suoli kouristelee normaalia vilkkaammin, seurauksena on vatsavaivoja.

• Stressi myös herkistää kehon tuntemuksille. Stressaantunut aistii siis suoliston ja vatsan liikkeet rentoutunutta ihmistä paremmin. Siksi suolen supistelu tuntuu ikävämmältä stressin kourissa kuin mukavassa mielentilassa.

Miksi stressivatsa vaivaa etenkin naisia?

Totta, stressivatsasta kärsivät useimmiten nuoret naiset. Yksi syy voi olla se, että naisen suolen anatomia on monimutkaisempi kuin miehellä.

Onneksi stressivatsa usein asettuu iän myötä – ehkä osin siksi, että vanhetessa ihminen monesti rauhoittuu ja stressi vähenee.

Stressivatsan oireet?

Stressivatsalle on tyypillistä, että suolen toiminta vaihtelee. Välillä on ripulia, toisinaan ummetusta ja toisinaan vatsa voi hyvin.

Stressivatsan oireita ovat:

• turvotus
• vatsan möyrinä ja kurina
• löysävatsaisuus
• ripuli
• äkillinen ulostamisentarve
• ummetus
• vatsakipukohtaukset, joiden paikka vaihtelee, eli kipu voi tuntua ympäri vatsaa, ylävatsalla, alavatsalla tai kyljissä

Mikä auttaa stressivatsaan?

• Stressivatsan tunnistaminen on kaiken a ja o. Monia auttaa jo se, että ymmärtää, mistä vatsavaivoissa on kyse.
• Uniongelmat ja vuorotyö pahentavat oireita, sillä suolisto rauhoittuu syvän unen aikana. Siksi unesta kannattaa huolehtia ja unihäiriöt hoitaa – näin stressivatsakin saattaa helpottaa.
• Liikunta vähentää stressivatsan oireilua, eivätkä vatsaongelmat yleensä vaivaa liikkuessa. On siis hyvä idea nousta ylös ja lähteä liikkeelle.
• Liikkeen vastapainoksi tarvitaan rentoutumista. Kun mieli rauhoittuu, suolistokin asettuu. Metsässä kävely, mindfulness-harjoitukset tai rauhallinen jooga voi helpottaa oloa.
• Säännöllinen ja rauhallinen ruokailu taltuttaa sekin oireita. Pidä kiinni ruoka-ajoista ja syö hitaasti.
• FODMAP-ruokavaliossa lautaselta karsitaan sellaisia hiilihydraatteja, jotka lisäävät kaasua suolistossa. Näitä ovat esimerkiksi ruis, vehnä ja palkokasvit. Jos olet siis syönyt päivässä kuusi palaa ruisleipää, kokeile vähentää määrä kahteen. Jo se voi riittää taltuttamaan pahimmat oireet. Kovin tiukalle FODMAP-dieetille ei kannata omin päin ryhtyä. Silloin ravintoaineista saattaa tulla pulaa ja elämästä tarpeettoman hankalaa.
• Muista myös, että terveellinen, paljon kasviksia ja kuituja sisältävä ruokavalio lisää kaasunmuodostusta ja turvotusta. Se on täysin normaalia ja kuuluu asiaan. Vatsan ajoittainen turpoaminen ja ilmavaivat kuuluvat siis elämään, ja se kannattaa hyväksyä.

Stressivatsa – milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa aina tulla, jos oma vointi mietityttää!

Varaa aika gastroenterologian erikoislääkäriltä. Hän on erikoistunut suolisto- ja vatsavaivojen hoitamiseen.

Varaa aina aika lääkäriltä, jos:

• vatsavaivat ovat alkaneet äkillisesti ja olet yli 50-vuotias.
• ulosteessasi on verta.
• laihdut tahtomattasi.
• kärsit jatkuvasta ripulista.
• sinulla on muita oireita, kuten lämpöä.

Tällöin kyseessä voi olla jokin hoitoa vaativa sairaus.

Miten stressivatsa tutkitaan?

Nuorilla ihmisillä tutkimukseksi riittää usein ulostenäyte ja muutama verikoe, joilla suljetaan pois sairaudet ja yliherkkyydet, kuten keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet, laktoosi-intoleranssi, suolistoinfektiot ja parasiitit sekä kilpirauhasongelmat.

Jos ikää on yli 50 vuotta tai on hälytysoireita, voidaan tehdä paksusuolen tähystys.

Stressivatsan hoito?

• Stressivatsan pääasiallinen hoito ovat säännölliset elämäntavat: uni, liikunta ja ravinto. Jos elämäntavat eivät auta, myös lääkehoitoja on.
• Mikäli jännittävä tilanne saa vatsan pahasti kuralle, apu saattaa löytyä loperamidista. Se hidastaa suolen toimintaa hetkellisesti.
• Stressivatsaa voidaan hoitaa myös keskushermostoa rauhoittavilla lääkkeillä. Niiden haittapuoli on, että ne rauhoittavat suoliston lisäksi yleensä muutenkin.
• Apu saattaa löytyä myös psykoterapiasta, jonka avulla voi oppia hallitsemaan stressiä paremmin.

Stressivatsa – pitääkö siitä olla huolissaan?

Stressivatsa ei ole vaarallinen terveydelle, joten siitä ei kannata huolestua.

Usein stressivatsan suurin haitta on se, että moni kaventaa ruokavaliotaan sen tähden liikaa ja jää näin paitsi tärkeistä ravintoaineista – tai rajoittaa elämäänsä turhaan.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan vastaava gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato.