MS-taudin hoito on kehittynyt merkittävästi – Tiesitkö nämä faktat MS-taudista?

1. MS-tauti on kehon puolustusjärjestelmän virhearvio

MS-tauti eli multippeliskleroosi on aivojen tulehdussairaus. Sitä voisi kutsua myös aivoreumaksi.

MS-taudissa kehon oma puolustusjärjestelmä hyökkää keskushermoston rakenteita vastaan. Silloin keskushermostoon syntyy tulehduspesäkkeitä.

Näitä pesäkkeitä on MS-taudissa eri paikoissa, kuten aivoissa näköhermoissa ja kaulaytimessä. Tulehduspesäkkeet saavat aikaan MS-taudin oireet.

2. MS-tauti yleistyy tasaisesti

MS-tautia on sitä enemmän, mitä kauemmas päiväntasaajalta mennään.

Suomi onkin kärkisijoilla MS-taudin esiintyvyydessä, mutta meillä on merkittäviä eroja eri alueiden välillä. MS-tautia on eniten Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

MS-tauti on viime vuosina yleistynyt tasaisesti. Kaikkia syitä MS-taudin yleistymiseen ei tiedetä, mutta siihen vaikuttavat ympäristötekijät.

• Hiljattain on havaittu, että kaikilla MS-tautia sairastavilla on Epstein-Barr-virusinfektio, joka aiheuttaa mononukleoosia eli pusutautia. Se ei kuitenkaan riitä selitykseksi, sillä Epstein-Barr on hyvin yleinen ja suuri osa ihmisistä on viruksen kantajia. Se nimittäin jää elimistöön kerran sinne tartuttuaan.
• Immuunijärjestelmän yliherkkyydellä on myös yhteys MS-tautiin. Tiedetään, että autoimuunisairaudet, jollainen MS-tautikin on, ovat yleistyneet länsimaissa. Autoimmuunisairauksissa elimistö hyökkää itseään vastaan, ja niille altistaa liian puhdas elinympäristö, jossa ei ole tarpeeksi mikrobeja. Silloin elimistön puolustusjärjestelmä kehittyy vajavaisesti, koska se ei saa varhaislapsuudessa harjoitusta mikrobeja vastaan.
• Matalan D-vitamiinitason ajatellaan myös liittyvän MS-tautiin. D-vitamiini vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmän säätelyyn.
• Geenit vaikuttavat MS-tautiin vain jonkin verran. Jos lähisukulaisella on MS-tauti, se nostaa riskiä, mutta maltillisesti. Ei siis voida sanoa, että MS-tauti olisi perinnöllinen.

3. Pelkkä puutuminen ei vielä kerro MS-taudista

MS-taudin oireille on tyypillistä, että ne tulevat aalloissa. Ne kehittyvät muutamassa tunnissa tai päivässä ja voivat kestää viikkoja. Useimmiten oireet lievittyvät kuukaudessa. Näitä oirejaksoja voi tulla toistuvasti. Niitä kutsutaan pahenemisvaiheiksi.

MS-taudin ensioireet ovat hyvin vaihtelevat, sillä tulehduspesäkkeitä kehittyy niin erilaisiin paikkoihin.

Tyypillisiä MS-taudin oireita ovat:

• Näköhäiriöt, kuten kahtena näkeminen, näön epätarkkuus ja ongelmat värinäössä. Epätarkkuus ja värinäön ongelmat ovat yleensä vain toisessa silmässä, sillä niitä aiheuttaa silmän tulehtunut näköhermo.
• Tasapainohäiriöt, koordinaatiovaikeudet, lihasheikkous ja kömpelyys ovat myös MS-taudin oireita.
• MS-tautiin voi liittyä puhevaikeuksia, masennusta ja uupumusta.
• Puutuminen ja pistely kehon eri osissa voivat myös olla MS-taudin oireita, mutta kannattaa muistaa, että ainoana oireena ne yleensä eivät viittaa MS-tautiin. Niistä ei siis kannata liikaa huolestua, jos ne menevät ohi, eikä muita oireita ole. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos koko raaja tai toisen puolen raajapari puutuu äkillisesti tai hitaammin kehittynyt oire pitkittyy ja kestää yli viikon.

MS-taudin edetessä osa oireista voi jäädä pysyviksi. Alaraajoihin voi myös kehittyä lihasjäykkyyttä. Jos tauti etenee pidemmälle, siihen voi liittyä muitakin ongelmia, kuten virtsaamis- ja ulostamispulmia sekä muistivaikeuksia.

4. MS-tauti osataan usein pysäyttää

MS-taudin hoito on kehittynyt merkittävästi, ja MS-taudin ennuste onkin aivan erilainen kuin 20 vuotta sitten.

Isolla osalla potilaista tauti saadaan käytännössä pysähtymään, eikä siitä seuraa merkittävää haittaa elämänlaadulle.

Kaikkien kohdalla hoito ei kuitenkaan valitettavasti onnistu yhtä hyvin, sillä joskus MS-tauti on vaikeahoitoinen. Useimmiten ennuste on kuitenkin hyvä.

5. Toisen silmän näköhäiriöt ovat syy mennä lääkäriin

Lääkäriin kannattaa mennä, jos toisen silmän näöntarkkuus heikkenee selvästi muutaman päivän sisällä tai jos näkee kahtena.

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua myös silloin, jos tasapaino heikkenee niin paljon, että joutuu tarttumaan kiinni jostain pysyäkseen pystyssä. Lievempi huimaus voi kuitenkin kertoa MS-taudin sijaan esimerkiksi niskajumista.

Jos puhe muuttuu puuromaiseksi, lihaksissa on selvää heikkoutta tai koordinaatiovaikeudet ovat niin pahoja, että esimerkiksi esineistä on vaikea ottaa kiinni, asia on syytä tutkia.

6. Magneettikuvaus on herkin MS-tauti-testi

Viitteitä MS-taudista etsitään magneettikuvauksella. Näin nähdään, onko aivoissa tulehduspesäkkeitä. Jos niitä ei ole, kyseessä ei luultavasti ole MS-tauti.

Selkäydinneste voidaan myös testata. Siitä voidaan havaita tietyt löydökset, jotka ovat tyypillisiä MS-taudille. Lisäksi sitä käytetään sulkemaan pois muita sairauksia, jotka voivat aiheuttaa samantyyppisiä oireita. Tällainen sairaus on esimerkiksi borrelioosi.

7. MS-taudin lääkkeet vaikuttavat kehon puolustusjärjestelmään

• MS-tautia hoidetaan lääkkeillä, jotka jarruttavat elimistön puolustusjärjestelmää. Ne vähentävät pahenemisvaiheiden esiintymistä ja toimintakyvyn heikentymistä.
• D-vitamiini saattaa vähentää taudin pahenemisvaiheita. MS-potilaille suositellaankin D-vitamiinilisää.
• Kortisoni lyhentää pahenemisvaiheita. Sitä käytetään, jos oireet ovat pahat ja haittaavat toimintakykyä.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans.