Glaukooma – Näin se tunnistetaan ja hoidetaan

Glaukooman oireet?  

Glaukooma, eli vanhalta nimeltään silmänpainetauti tai viherkaihi, on yleensä oireeton. Näköhäiriöitä tulee vasta, kun tauti on edennyt jo hyvin pitkälle. 

Useimmat saavat tietää glaukoomastaan vasta silmälääkärin vastaanotolla, jonne he ovat tulleet jostain muusta syystä. 

Onko glaukooma vaarallinen? Voiko siitä sokeutua? 

Glaukoomassa näköhermon hermosäikeitä tuhoutuu. Näkökenttään tulee alueita, joilla ei näe ollenkaan tai joilla näkee huonosti.  

Jos glaukooma jää hoitamatta, se voi johtaa sokeuteen, mutta se on harvinaista. Yleensä tauti ei etene niin pitkälle, vaan sitä pystytään hoitamaan. 

Milloin silmälääkäriin? 

40–45-vuotiaana on hyvä käydä silmälääkärillä. Monille tulee tuolloin ikänäköä, jolloin tarvitaan lukulasit. Tarkastuksessa kannattaa käydä, vaikka näkisikin hyvin, sillä normaali näöntarkkuus ei sulje pois glaukoomaa. 

Jos tiedät, että suvussasi on glaukoomaa, silmälääkärillä kannattaa käydä jo aiemmin. Silmälääkäri kertoo, kannattaako sinun käydä tarkastuksessa jatkossa esimerkiksi viiden vuoden välein vai vuoden tai kahden välein. 

Riittääkö käynti optikolla? 

Optikolla käynti ei riitä, sillä optikko ei voi todeta glaukoomaa. Optikko voi mitata silmänpaineet, mutta glaukoomassa silmänpaineet voivat olla myös normaalit. 

Glaukooman tutkimus – mitä silmälääkärin vastaanotolla tapahtuu?  

Vastaanotolla silmälääkäri selvittää ensin näön tarkkuuden ja silmälasien tarpeen. Lääkäri katsoo silmämikroskoopilla silmää ja mittaa silmänpaineen. 

Silmiin laitetaan laajennustipat, ja tämän jälkeen lääkäri tutkii biomikroskoopilla silmän rakenteita ja silmänpohjaa. Tässä tutkimuksessa selviävät myös mahdolliset näköhermonpään muutokset. 

Jos silmälääkäri havaitsee näköhermon vaurioita, tehdään erikseen glaukoomatutkimukset, joissa tutkitaan silmänpaineet eri aikoihin päivästä, tutkitaan näkökenttä ja kuvataan ja analysoidaan näköhermonpää ja hermosäikeistö. 

Sattuvatko tutkimukset? 

Silmälääkärin tutkimukset eivät satu, joten lääkäriin menoa ei tarvitse jännittää. 

Glaukooman hoito? 

• Useimmiten glaukoomaa hoidetaan silmänpainetta alentavilla tipoilla, joita laitetaan itse kotona päivittäin.  
• Joskus tehdään glaukooman laserhoito. Joskus se tehdään ensimmäisenä hoitomuotona, jolloin ei heti tarvitse ryhtyä käyttämään tippoja. 
• Jos nämä keinot eivät auta, silmänpainetta voidaan alentaa glaukoomaleikkauksella. 

Glaukooman laserhoito – mitä siinä tapahtuu?  

Laserhoitoon ei tarvitse valmistautua. Istut vastanotolla tuolissa, silmiin laitetaan puudutustipat ja silmän pinnalle asetetaan laserlinssi. Lasersäteet ohjataan silmän kammiokulmaan. Laserhoito kestää noin kymmenen minuuttia.  

Laserhoidon jälkeen voit saada päivän sairauslomaa. Silmissä voi tuntua karhennusta, roskan tunnetta ja valoarkuutta, mutta arkea voi jatkaa normaalisti.  

Laserhoidolla voi päästä joksikin aikaa eroon tipoista, mutta teho hiipuu vähitellen. 

Glaukoomaleikkaus – mitä siinä tapahtuu? 

Glaukoomaleikkauksen tarkoitus on auttaa silmän sisäistä nestekiertoa. Leikkaus tehdään puudutuksessa, eli olet hereillä.  

Toipumisaika on jopa kuukauden, ja tämän aikaa voit joutua olemaan poissa töistä. Alussa et saa kantaa raskaita kantamuksia, hieroa silmiä tai mennä saunaan. Lisäksi silmässä voi olla roskan tunnetta.  

Leikkauksen jälkeen näkö voi tuntua ensin huonontuneen, mutta näkö palaa yleensä silmän toipuessa siihen, mitä se oli ennen leikkausta. Hoitotippoja laitetaan silmiin päivittäin noin kuukauden ajan.  

Glaukoomakohtaus – eli miksi silmiä särkee äkillisesti? 

Glaukooma on yleensä oireeton. Harvinaisemmissa tapauksissa voi tulla äkillinen glaukoomakohtaus, jossa silmänpaine kohoaa nopeasti korkealle. Tuolloin silmää ja päätä särkee, tulee pahoinvointia ja oksentelua ja näkö hämärtyy. 

Jos sinulle tulee tällaisia äkillisiä oireita, hakeudu heti päivystykseen. Silmäklinikan päivystys on oikea paikka, mutta välttämättä et voi tietää, mistä vaivasta on kyse. Kun kerrot silmien särystä, päivystävän lääkärin tulisi mitata silmänpaineet. 

Glaukoomakohtausta hoidetaan alentamalla silmänpainetta lääkityksellä ja laserhoidolla. Näin voidaan estää silmän vauriot. 

Miten glaukooma vaikuttaa arkeen? Saanko pitää ajokortin?  

Useimmiten tipat ja säännölliset silmälääkärin tarkastukset riittävät. Myös autolla voi yleensä ajaa.  

Ajokortin saattaa menettää silloin, jos on tullut vakavia näkökenttäpuutoksia. Joskus näkökenttäpuutokset vaikuttavat niin, että kuoppaista tietä ja portaita on vaikea kulkea. Joissakin tapauksissa ei voi harrastaa esimerkiksi painonnostoa, jossa silmänpaine voi nousta.  

Glaukooma on elinikäinen sairaus, mutta yleensä voit kuitenkin tehdä töitä, harrastaa normaalisti ja elää ihan tavallista elämää. 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan silmätautien erikoislääkäri Päivi Puska.