Astma – tunnista oireet ja hoida astmaa oikein

Astman oireet – eli mitkä vaivat viittaavat astmaan? Miten astma eroaa sitkeästä flunssasta? 

Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, jonka tyypillisimpiä oireita ovat pitkittynyt yskä, hengitysteiden limaisuus, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. 

Joskus toistuvien flunssaoireiden taustalta paljastuu tarkemmissa tutkimuksissa astma. Astmaan ei kuitenkaan liity flunssan tavoin kuumetta tai lihassärkyä. 

Milloin kannattaa mennä lääkäriin? 

Jos yskä on kestänyt yli kahdeksan viikkoa, käy lääkärin vastaanotolla selvittämässä, mistä on kyse.  

Usein tässä vaiheessa tarvitaan keuhkojen röntgenkuvaus muiden yskän syiden poissulkemiseksi sekä harkinnan mukaan myös verikokeita. Joskus pitkittyneen yskän taustalla voi olla myös poskiontelotulehdus tai refluksitauti eli mahahappojen takaisinvirtaus.  

Jos oireille ei löydy muita syitä, lääkäri aloittaa astmatutkimukset. 

Miten astma todetaan? 

Astmadiagnoosi perustuu puhalluskokeisiin, jotka antavat tietoa astmaan liittyvästä keuhkoputkien supistumistaipumuksesta.  

• Laboratoriossa tehtävä keuhkojen toimintakoe eli spirometria mittaa uloshengityksen virtausta ja keuhkojen tilavuutta. Mittaukset tehdään ensin ilman keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sitten lääkkeen oton jälkeen.  
• Lisäksi tarvitaan puhallusseuranta, joka tehdään PEF-mittarilla kotona. Uloshengityksen huippuvirtausta mittaavaan laitteeseen puhalletaan aamuin illoin kahden viikon ajan ennen avaavaa lääkettä ja sen jälkeen. Mittauksessa selvitetään keuhkoputkien supistumistaipumusta ja sen vuorokausivaihtelua. Siinä selviää myös, onko avaavalla lääkkeellä vaikutusta tuloksiin. 

Miten astmaa hoidetaan?  

Jokaisen astmaatikon lääkitys arvioidaan yksilöllisesti, ja astmaa hoidetaan omahoito-ohjeiden mukaan.  

Useimmiten astmaa hoidetaan sisäänhengitettävillä lääkkeillä eli niin sanotuilla inhalaatiolääkkeillä. Lääkkeitä on kahta erilaista: tulehdusta hoitavia ja keuhkoputkia laajentavia.  

• Astmatulehdusta hoitaa hengitettävä kortisoni. Sitä käytetään säännöllisesti. Hoidossa pyritään pienimpään mahdolliseen kortisoniannokseen, joka pitää astmaoireet kurissa. Annosta voidaan laskea, kun oireet ovat rauhoittuneet.  
• Keuhkoputkia laajentavaa lääkettä käytetään puolestaan astman oireisiin, ja se helpottaa hengittämistä nopeasti. Käytössä on myös pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä sekä niiden ja kortisonin yhdistelmävalmisteita.  
• Hoidon tehostamiseen on olemassa muitakin lääkkeitä niin tabletteina kuin hengitettävässä muodossa. Lisäksi vaikean astman hoitoon on viime vuosina tullut tehokkaita, pistoksena annettavia vaihtoehtoja.  

Lievääkin astmaa kannattaa kuulemma hoitaa. Miksi? 

Lievässäkin astmassa lääkkeet parantavat elämänlaatua, kun oireet eivät enää rajoita elämää.  

Lisäksi jos astmaa ei hoida lääkärin ohjeiden mukaan, on riski, että astma pahenee. Astman hoidon laiminlyöminen vuosien ajan saattaa johtaa siihen, että keuhkoputkiin kehittyy rakenteellisia muutoksia ja keuhkoputket ahtautuvat pysyvästi.

Keuhkolääkäri voi arvioida etävastaanotolla astman tutkimustarpeen oireidesi perusteella.

Voiko astmalääkkeistä olla jotain haittaa? 

Suurin osa astmapotilaista pärjää turvallisilla kortisoniannoksilla, joista ei aiheudu haittaa, vaikka niitä käyttäisi vuosienkin ajan.  

Tavallisimpia astmalääkkeen käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia ovat äänen käheys ja suun hiivasieni eli sammas. Niitä voi ehkäistä huuhtomalla suun vedellä lääkkeen ottamisen jälkeen. Koska astmalääkkeiden käyttöön liittyy myös isompi kariesriski, niin astmaatikkojen kannattaa hoitaa hampaita erityisen huolellisesti ja käydä säännöllisesti hammastarkastuksessa. 

Joillakuilla avaava lääke voi aiheuttaa sydämentykytystä tai käsien tärinää, mutta silloin kannattaa keskustella lääkärin kanssa lääkityksen vaihtamisesta.  

Miten elämäntavat vaikuttavat astmaan? 

Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä myös astman hoidossa. Tupakointi heikentää astmaa hoitavien lääkkeiden tehoa, ja ylipaino lisää astman oireita ja vaikeuttaa astman hoitoa. Astmaatikon kannattaa pitää hyvää huolta myös vastustuskyvystään, sillä esimerkiksi flunssa pahentaa astman oireita. 

Säännöllinen liikunta sen sijaan auttaa, sillä se rauhoittaa keuhkojen supistumistaipumusta. 

Voiko astmasta parantua? 

Lapsena puhjennut astma saattaa joskus parantua. Sen sijaan aikuisiässä puhjennut astma ei parane, tosin joillain astmaatikoilla voi olla pitkiä oireettomia jaksoja, jolloin lääkitystä ei välttämättä tarvita.  

Suurin osa astmaatikoista elää kuitenkin astman kanssa ihan normaalia elämää, kun lääkitys on kunnossa. 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Pallasaho.