Synnytyksestä palautuminen – 11 yleisintä kysymystä

1. Synnytyksestä palautuminen – mitä voin tehdä jo raskausaikana?

Raskaus ja synnytys sekä vanhemmaksi tulo ovat iso muutos niin henkisesti kuin fyysisesti. Anna siis itsellesi ennen kaikkea aikaa muutokseen tottumiseen ja palautumiseen.

Muista mielen hyvinvointi ja joustava suhtautuminen. Asioita ei kannata suunnitella kovin tarkasti etukäteen, sillä esimerkiksi synnytys menee harvoin siten kuin sen on suunnitellut. Tarkat suunnitelmat voivat vain aiheuttaa turhia pettymyksiä.

Raskauden aikana on toki tärkeää elää perusterveellisesti: huolehtia riittävästä unesta, monipuolisesta ruokavaliosta sekä liikunnasta.

Ylipaino lisää synnytyskomplikaatioiden riskejä, joten on hyvä huolehtia, ettei painoa kerry raskauden aikana liikaa. Myös lantionpohjan lihaksia kannattaa vahvistaa jo raskauden aikana.

Lue lisää fysioterapiasta raskauden aikana ja varaa aika

2. Synnytyksen jälkivuoto – mistä oireista tunnistan epänormaalin vuodon?

Jälkivuoto on veristä ja aluksi määrältään runsaampaa kuin kuukautiset. Se kestää yleensä 4–6 viikkoa, sektion jälkeen vuoto voi loppua aiemminkin. Pääsääntöisesti vuodon määrä vähenee viikko viikolta, ja se muuttuu ensin rusehtavaksi, sitten vaaleammaksi.

Ota yhteys lääkäriin, jos

• sinulla on alavatsakipuja, jälkivuoto muuttuu pahanhajuiseksi ja kuume nousee. Kyseessä voi olla kohtutulehdus.
• vuodon määrä lisääntyy merkittävästi ja mukana tulee runsaita tulvahduksia. Kohtuun on voinut jäädä pala istukasta.

3. Kuukautiset raskauden jälkeen – miten nopeasti kiertoni palaa?

Tässä on yksilöllistä vaihtelua, mutta toisilla ensimmäiset kuukautiset alkavat jo jälkivuodon loputtua – etenkin jos et imetä. Imettäminen puolestaan yleensä pidentää kierron palautumista.

Osalla naisista kierto palaa jo jossain kohtaa imetyksen aikana, toisilla vasta imetyksen päätyttyä. Tähän vaikuttavat imetyksen määrä ja kesto.

Kierto ei välttämättä palaa päivälleen samanlaiseksi kuin se oli ennen raskautta, mutta tästä ei tarvitse huolestua.

4. Jälkisupistukset – ovatko ne normaaleja?

Jälkisupistukset ovat normaali reaktio. Ne saavat kohdun supistumaan ja palautumaan. Erityisesti niitä voi tuntea imetyksen aikana, koska silloin erittyvä oksitosiini saa kohdun supistelemaan.

Jälkisupistukset helpottavat yleensä parissa vuorokaudessa. Jos tuntemus on sietämätön, kipulääkettä voi kokeilla avuksi.

5. Sektiohaavan hoito – mitä minun tulisi huomioida?

• Suihkuta haavaa päivittäin ja kuivaa hyvin, mieluiten taputellen.
• Ilmakylvyt edesauttavat haavan paranemista.
• Jos sinulla on kipuja, voit ottaa sinulle määrättyjä tai ilman reseptiä saatavia särkylääkkeitä.
• Muista myös, ettet alkuun nostele mitään vauvaa painavampaa.

6. Kohtutulehdus synnytyksen jälkeen – oireet?

• pahanhajuinen jälkivuoto
• alavatsakipu
• kuume
• jälkivuodon määrä saattaa lisääntyä

Kohtutulehduksia esiintyy noin 10–15 prosentilla synnyttäjistä. Sille altistavat pitkittynyt aika lapsiveden menosta synnytykseen sekä ongelmat ja toimenpiteet synnytyksen aikana. Näissä tapauksissa käytetään usein jo ennaltaehkäisevästi antibioottia synnytyksen aikana.

Synnytyksen jälkeen todettu kohtutulehdus hoidetaan 1–2 viikkoa kestävällä antibioottikuurilla.

7. Emättimen limakalvot ovat kuivat ja kirvelevät – mikä avuksi?

Jos imetät, kehon estrogeenitasot yleensä laskevat ja ovat käytännössä samalla tasolla kuin vaihdevuosien aikana. Tällöin myös emättimen limakalvot saattavat kuivua. Kuivuus tuntuu yhdynnän aikana kipuna ja arkuutena. Limakalvot ovat ärtyneen oloiset, ja alue ikään kuin muistuttaa itsestään.

Kuivuuden lisäksi voi tuntua kirvelyä ja polttelua. Jos sinulla on näitä oireita, ota yhteys lääkäriin. Moni hyötyy paikallisesti käytetyistä estrogeenivalmisteista.

Limakalvot palautuvat yleensä ennalleen, kun kuukautiskierto ja normaali hormonitoiminta palaavat.

8. Liikunta synnytyksen jälkeen – milloin voin taas aloittaa?

Liikunnan voit aloittaa oman vointisi ja tuntemustesi mukaan ja tietenkin synnytyssairaalasta saatuja yksilöllisiä ohjeita noudattaen. Esimerkiksi kevyitä kävely- ja vaunulenkkejä voi aloitella heti, kun oma olo ne sallii.

Maltillinen kannattaa kuitenkin olla. Vältä esimerkiksi kovia ponnistuksia ja vatsaontelon paineennousua – eli vatsarutistusliikkeiden aika ei ole heti synnytyksen jälkeisinä kuukausina.

Jälkitarkastus, joka tehdään 5–12 viikkoa synnytyksen jälkeen, on hyvä hetki arvioida tilannetta ja keskustella lääkärin kanssa siitä, millaista liikuntaa voisi harrastaa.

9. Lantionpohjan palautuminen?

Raskauden aikana lantionpohja joutuu koville ja pitkäaikaiseen rasitukseen. Lantionpohjan lihasten ”elvyttäminen” kannattaakin aloittaa heti synnytyksen jälkeen ja sitä mukaa, kun olo sen sallii: tee esimerkiksi imettäessä tai televisiota katsellessa pieniä lantionpohjan supistuksia.

Ylipäätään kaikki liike, kuten kävely, vahvistaa lantionpohjaa.

Muista kuitenkin, että lantionpohjan toipuminenkin ottaa aikansa. Normaalia palautumista tapahtuu koko ensimmäisen vuoden ajan.

10. Välilihan repeämä – miten nopeasti se paranee?

Yleensä välilihan repeämä paranee hyvin, sillä välilihan alueella on hyvä paranemistaipumus. Paraneminen on jo hyvällä mallilla tai repeämä on kokonaan parantunut jälkitarkastukseen tullessa. Toki paranemistahti riippuu aina repeämän laajuudesta.

Välilihan alueen paranemista voit auttaa näin:

• Suihkuttele välilihan aluetta päivittäin ja kuivaa aina hellästi taputtelemalla. Älä hankaa.
• Älä istu, ainakaan pitkiä aikoja, suoraan haavan päällä, ettei siihen kohdistu painetta.
• Käytä löysiä vaatteita.

11. Seksi synnytyksen jälkeen – miten pian seksiä voi harrastaa?

Seksin aloittaminen riippuu omista toiveistasi. Yleisesti voisi sanoa, että yhdynnät kannattaa aloittaa vasta, kun haavat ovat parantuneet. Siihen asti hellyyttä voi osoittaa hyväilyillä ja muulla läheisyydellä.

On täysin normaalia, ettei seksi ole heti synnytyksen jälkeen mielessä eikä tästä ole syytä huolestua tai ottaa paineita. Elämässä on nyt paljon uutta opeteltavaa, ja makuuhuoneessa tuhisee tärkeä ihminen, joka vie paljon huomiota.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Kuusisto.