Refluksitauti

Refluksitauti johtuu ruokatorven ja mahalaukun välillä olevan ruokatorven alemman sulkijan heikkoudesta. Joskus sitä edesauttaa palleatyrä. Tavallisimmat oireet ovat närästys eli rinnanaluspolte ja karvaan mahansisällön nousu suuhun.

• Mikä on refluksitauti?
• Refluksitaudin oireet
• Kenellä on riski saada refluksitauti?
• Palleatyrä ja refluksitauti
• Refluksitaudin itsehoito
• Refluksitaudin ruokavalio
• Milloin lääkäriin?
• Miten refluksitauti todetaan?
• Refluksitaudin lääketieteellinen hoito
• Voiko refluksitauti olla vaarallinen?
• Paraneeko refluksitauti?
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on refluksitauti?

Refluksitauti on ruoansulatuskanavan sairaus, jossa mahalaukun hapanta sisältöä nousee toistuvasti ruokatorveen. Se tuntuu närästyksenä. Kaikki närästystä kokevat eivät kuitenkaan sairasta refluksitautia. Satunnaiset närästyskohtaukset voivat johtua esimerkiksi stressistä, raskaasta ruoasta tai alkoholin käytöstä. Ihmisellä on myös niin sanottua fysiologista refluksia: kaikilla nousee päivittäin mahahappoa pieniä määriä ruokatorveen.

Oireperusteisesti refluksitauti määritellään närästyksen yleisyyden ja vaikeusasteen perusteella. Mikäli vaikeita oireita on vähintään kerran viikossa, tai jos lievempiä oireita on vähintään kaksi kertaa viikossa, kyseessä katsotaan olevan refluksitauti. 

Refluksitaudin vaikeusaste määritetään gastroskopiassa (mahantähystys) näkyvien limakalvovaurioiden mukaan. Suomalaisista refluksitautia sairastaa noin joka viides.

Refluksitaudin oireet

Närästyksen lisäksi refluksitautiin voi liittyä seuraavia oireita:

• palan tunnetta kurkussa
• röyhtäilyä 
• nielemiskipua
• yskää
• kurkkukipua
• äänen käheytymistä
• nielemisvaikeutta
• mahan sisällön kohoamista nieluun tai suuhun (regurgitaatio)

Oireet pahenevat usein makuuasennossa tai raskaan aterian jälkeen. Tietyt ruoka-aineet, kuten suklaa, kahvi ja alkoholi, voivat provosoida oireita.

Kenellä on riski saada refluksitauti? 

Refluksitaudin aiheuttaa ruokatorven ja mahalaukun välillä olevan ruokatorven alemman sulkijan heikkous. Sulkijalihas sijaitsee pallean yhteydessä ja palleatyrä on tavallisin syy väljälle sulkijalihakselle. Ylipaino, raskaus ja muut seikat, jotka lisäävät vatsaontelon painetta (vaikea ummetus tai vatsan turvotus) altistavat refluksitaudille. Osalla ihmisistä alttius refluksitautiin on geneettistä ja oireita on lapsesta asti.

Palleatyrä ja refluksitauti

Palleatyrässä osa mahalaukusta työntyy palleassa olevan aukon läpi ylöspäin rintaonteloon. Tämä vaikuttaa ruokatorven alemman sulkijalihaksen toimintaan ja altistaa mahahapon takaisinvirtaukselle ruokatorveen. 

Palleatyrän esiintyvyys lisääntyy iän myötä, ja se voidaan todeta jopa hieman yli puolella refluksitautia sairastavista. Useimmissa tapauksissa palleatyrä ei vaadi erillistä hoitoa, vaan refluksitaudin hoitaminen riittää. Palleatyräleikkaus on harvoin tarpeen.

Refluksitaudin itsehoito

Refluksitaudin hoidossa elintavat ovat tärkeässä roolissa. Olennaisinta on pitää kilot kurissa, sillä ylipaino nostaa vatsaontelon painetta, mikä voi saada ruokatorven ja mahalaukun välillä olevan sulkijalihaksen löystymään. Ylipainoisella pienikin painonpudotus voi vähentää refluksioireiden toistumistiheyttä. 

Toinen oleellinen hoitokeino on sängyn päätypuolen kohottaminen. Tähän riittää esimerkiksi 10-15 cm korotus sängyn jalkojen alla. Tuolloin happo ei pääse yön aikana vaurioittamaan ruokatorvea.

Ruokavalion kohdalla on karsittava närästysoireita pahentavat ruoat ja juomat pois. Lisäksi kannattaa kokeilla seuraavia konsteja:

• Lopeta tupakointi, sillä se lisää närästystä.
• Vältä stressiä mahdollisuuksien mukaan. Se voi laukaista tai pahentaa refluksitaudin oireita, joillakin merkittävästikin.
• Käytä tarvittaessa apteekista saatavia mahahappoa alentavia närästyslääkkeitä. Muista noudattaa annostusohjetta. Lääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön.

Refluksitaudin ruokavalio

Seuraavat ruoat ja juomat voivat aiheuttaa refluksia tai pahentaa oireita:

• Happamat ruoat, kuten sitrushedelmät ja tomaatti
• Kahvi, alkoholi ja hiilihapolliset juomat
• Rasvaiset ja paistetut ruoat
• Suklaa ja minttu 
• Mausteiset ruoat
• Tuore ruisleipä

Kokeilemalla huomaat, mitä ruokia juuri sinun kannattaa välttää. Vältä myös suuria aterioita, etenkin ennen nukkumaan menoa. Syö mieluummin pieniä annoksia useammin pitkin päivää.

Suositeltavat ruoat:

• Kaura, täysjyväviljat ja kuitupitoiset ruoat
• Vähärasvaiset proteiininlähteet, kuten kala ja kana
• Vihannekset ja juurekset (paitsi happamat tomaatit ja sipuli)
• Mantelit ja pähkinät (kohtuudella)

Milloin lääkäriin? 

Jos itsehoito ei tehoa tai oireet pahenevat, kannattaa varata aika gastroenterologille eli maha-suolikanavan sairauksien hoitoon perehtyneelle erikoislääkärille. Kaikkien yli 50-vuotiaiden, joille närästys tulee uutena oireena, tulisi hakeutua lääkäriin. 

Oireet, joiden esiintyessä on hakeuduttava lääkäriin:

• nielemisvaikeudet
• kivun säteily vatsasta selkään
• tahaton laihtuminen
• oksentelu ja pahoinvointi
• rasitukseen liittyvä närästyksen tunne
• anemia
• verenvuoto ulostaessa
• huomattavan voimakas rintakipu

Miten refluksitauti todetaan? 

Refluksitauti todetaan usein oireiden perusteella ja usein se riittää. Gastroskopia (mahantähystys) on tärkein jatkotutkimus refluksioireen selvittelyssä. Sillä selvitetään tilanteen vakavuus eli ruokatorven tulehduksen aste, mahdolliset solumuutokset ja mahdollisen palleatyrän koko. 

Erikoistapauksissa refluksitaudin tasoa voidaan mitata myös pH-mittauksella. Sillä saadaan selville, kuinka paljon mahalaukun hapanta sisältöä nousee ruokatorveen.  

Joskus refluksitauti voi sekoittua muihin sairauksiin. Esimerkiksi voimakas, äkillinen rintakipu ei ole närästystä, vaan voi viestiä sydäninfarktista. Refluksitauti voi oireilla myös samoin kuin muut ruokatorvitulehdukset (sieni- tai virusperäinen tulehdus, eosinofiilinen tulehdus/allergiapohjainen esofagiitti) tai ruokatorven spasmi/liikehäiriö. Gastroskopia on tärkeä tutkimus diagnoosin varmentamisessa.

Refluksitaudin lääketieteellinen hoito

Refluksitaudin hoito koostuu elintapahoidosta ja lääkehoidosta. Lääkkeistä tärkeimpiä ovat mahahappoa alentavat lääkkeet ja ruokatorven limakalvoa suojaavat lääkkeet. Joskus käytetään mahansisällön etenemistä nopeuttavaa lääkitystä. 

Lääkkeen käyttö riippuu refluksitaudin vaikeusasteesta sekä ruokatorven limakalvovaurion määrästä ja oireiden esiintymisestä. Usein alkuhoitona on 1-2 kuukauden kuuri. Jatkossa lääkettä käytetään tarpeen mukaan tai pienempinä kuureina. Joissain tapauksissa päädytään jatkuvaan lääkitykseen.

Mikäli lääkehoidosta ei ole apua tai tautiin liittyy hankalaa regurgitaatio-oireita (mahansisällön kohoaminen), päädytään leikkaushoitoon. Leikkauksella kiristetään sulkijalihasta ja korjataan palleatyrä.

Voiko refluksitauti olla vaarallinen? 

Vaikea refluksitauti heikentää elämänlaatua, kun koko ajan närästää. Lisäksi jatkuva happoaltistus ruokatorven limakalvolla voi johtaa solumuutosten kehittymiseen (ns. Barrett-ruokatorvi), mikä voi hoitamattomana vuosia kestäessään altistaa ruokatorvisyövälle. Hapon vaikutuksesta voi seurata myös limakalvoverenvuotoa, jolloin voi ilmaantua verioksentelua. Pitkällinen refluksitauti arpeuttaa ja kaventaa ruokatorvea, jolloin nieleminen vaikeutuu.

Paraneeko refluksitauti?

Jos refluksitauti johtuu esimerkiksi raskaudesta tai selvästä ylipainosta, oire usein asettuu, kun altistava tilanne korjaantuu. Monilla ihmisillä elämäntapamuutokset ja lääkitys vähentävät huomattavasti refluksitaudin oireita. Joissakin tapauksissa oireet voivat kadota lähes kokonaan. 

Refluksitauti on kuitenkin usein krooninen eli pitkäaikainen. Oireet voivat palata esimerkiksi lihomisen myötä. Myös stressi voi laukaista refluksitaudin oireet herkistämällä ruokatorven aistimuksia ja lisäämällä haponeritystä.

Ajanvaraus Aavaan

Jos ruokavaliomuutokset ja apteekista ostettavat närästyslääkkeet eivät auta, varaa aika gastroenterologin lähi- tai etävastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Samasta numerosta voit varata ajan myös ravitsemusterapeutille närästyksen ruokavaliohoitoon.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.