Vaihdevuodet vaikuttavat työkykyyn: Oireita voi tulla jo nelikymppisenä

Menopausal,Mature,Woman,At,Home,With,Laptop,Having,Hot,Flush
Vaihdevuosioireet voivat lisätä poissaloja ja johtaa jopa naisten ennenaikaiseen eläköitymiseen. Jotta näin ei kävisi, apua tulisi hakea työterveyshuollosta heti, kun oireet alkavat haitata työntekoa. Työnantaja voi lisäksi tukea naisia esimerkiksi mahdollistamalla työn tauottamisen hikipuuskan aikana, työtilojen lämmönsäätelyllä sekä hengittävällä työvaatetuksella.
FacebookTwitterLinkedIn

Menopaussi eli munasarjojen estrogeenin erityksen loppuminen tapahtuu suomalaisilla naisilla keskimäärin 51-vuotiaana. Menopaussi-ikä vaihtelee kuitenkin suuresti, neljästäkymmenestä kuuteenkymmeneen vuoteen. Vaihdevuosioireita ilmaantuu tavallisesti jo muutama vuosi, joskus jopa 5-10 vuotta, ennen viimeisiä kuukautisia. Noin 10 prosentilla naisista kuukautiset loppuvat 40-45-vuotiaana.

 – Valtaosa vaihdevuosi-ikäisistä naisista on työelämässä. Silti vaihdevuosien vaikutuksesta työntekoon puhutaan hyvin vähän, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä sanoo.

Suomalaisia tutkimuksia aiheesta on vain yksi. Siinä selvitettiin varhaisten vaihdevuosien yhteyttä työkykyyn. Oulun yliopiston tekemään tuoreeseen tutkimukseen osallistui 2 700 46-vuotiasta naista, joista noin 10 prosentille menopaussi oli jo tullut. 

– Kuuden vuoden seurannassa 5,6 prosenttia näistä naisista oli jäänyt varhaiseläkkeelle. Vertailuryhmässä prosenttiluku oli 3,3. Se merkitsee lähes kaksinkertaista riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että vaihdevuosiin siirtyneet naiset arvioivat työkykynsä alentuneeksi 40 prosenttia useammin kuin vertailuryhmään kuuluvat naiset. Heille kertyi kahden vuoden aikana keskimäärin yhdeksän prosenttia enemmän työkyvyttömyys- ja 16 prosenttia enemmän työttömyyspäiviä. 

– Myös vaihdevuosien vaikutus poissaoloihin oli selkeä.

Yli 80 prosentilla on oireita

Isossa-Britanniassa tehdyt kaksi tutkimusta puhuvat samaa kieltä. Toiseen tutkimukseen osallistuneista naisista 10 prosenttia lopetti työnsä vaihdevuosioireiden vuoksi. 14 prosenttia alkoi tehdä osa-aikaista työtä ja kahdeksan prosenttia luopui etenemismahdollisuuksista urallaan.

Toisessa tutkimuksessa enemmistö naisista koki, että heidän oli oireilun vuoksi vaikeampi keskittyä työhönsä. 67 prosenttia ei pystynyt enää luottamaan omiin kykyihinsä, ja kolmannes ei kyennyt epämukavan olon vuoksi suoriutumaan työstään fyysisesti kuten ennen.

– Vain kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, ettei menopaussi vaikuttanut työhön, Leena Väisälä sanoo.

Tunnetuimpia vaihdevuosioireita ovat hikoilupuuskat ja kuumat aallot. Niitä on noin 80 prosentilla naisista. Jos oireista kärsivä nainen on vasta 45-vuotias, hänelle saatetaan sanoa, ettei niin nuorella voi olla vaihdevuosia. 

– Esivaihdevuosioireet eivät ole edes kaikille lääkäreille tuttuja. Naiset itse ovat vieläkin enemmän ymmällään, Väisälä toteaa.

Hänen mukaansa vaihdevuosiin liittyy paljon epätietoisuutta ja osin siitä johtuvaa kärsimystä. Siksi olisi tärkeää kouluttaa niin terveydenhuollon ammattilaisia kuin työpaikkojen esihenkilöitä tunnistamaan oireet sekä niiden vaikutukset toimintakykyyn paremmin. Aavaan onkin tulossa työterveys- ja yleislääkäreille suunnattu koulutus tästä aiheesta.

– Vaihdevuosioireet huonontavat usein unta, mistä seuraa väsymystä ja jaksamattomuutta. Estrogeenitason lasku aivoissa aiheuttaa monille alavireistä mielialaa ja keskittymisvaikeuksia. Työpaikalla kuumat aallot esimerkiksi kesken tärkeää esitystä voivat tuntua äärimmäisen hankalilta ja jopa kiusallisilta. Oikealla hoidolla naisten työkykyä voitaisiin kuitenkin vahvistaa.

Työpaikoille toimintaohjeet

Briteissä sekä joissakin muissa maissa työpaikoille on laadittu ohjeita, joilla voidaan tukea vaihdevuosi-ikäisten naisten työkykyä. Tällaisia konsteja voivat olla esimerkiksi työn tauottaminen, työtilojen lämmönsäätely ja työvaatetukseen liittyvät muutokset. 

Myös Suomen hallitusohjelmassa on tuotu esiin vaihdevuosioireiden tunnistamisen tärkeys ja vaihdevuosi-ikäisten naisten työkyvyn tukemisen merkitys. 

– Toistaiseksi tämä on johtanut vain keskustelun avaukseen esimerkiksi kesän Suomi-Areenalla. Odotamme vielä konkreettisia toimia valtiovallalta, Leena Väisälä sanoo.

Briteissä on nostettu esiin lisäksi se, ettei vaihdevuosi-ikäisillä ole laillista suojaa syrjimistä vastaan, kuten raskaana olevilla. Tähän on vaadittu pikaista muutosta, koska puolet ihmisistä kokee vaihdevuodet työikäisinä. 

– Näitä samoja ajatuksia ja tavoitteita voitaisiin jalkauttaa myös suomalaiseen työelämään. Mutta toki se vaatisi työnantajilta asenteiden tarkistamista ja halua muuttaa työelämää tasa-arvoisemmaksi.

Vaihdevuodet ovat edelleen varsin vaiettu aihe, johon voi liittyä häpeääkin. Se johtuu siitä, että ne on perinteisesti yhdistetty vanhuuteen ja siitä johtuvaan heikkouteen.

– Vaihdevuosista puhutaan yhä mummotautina. Tämä nimitys pitäisi räjäyttää, sillä vaihdevuodet tulevat keski-iässä, eivät mummona. Vääristyneen mielikuvan vuoksi naiset eivät ymmärrä, että heillä voi olla oireita nelikymppisenä.

Avoin keskustelu ja tieto tärkeää

Asenteisiin voidaan vaikuttaa lisäämällä tietoa. Nykyään paras väylä tähän näyttää olevan sosiaalinen media. Leena Väisälä kiittää julkkiksia, jotka puhuvat siellä vaihdevuosioireistaan avoimesti. Hänellä itselläänkin on Instagram-tili, jonka kautta hän jakaa tietoa.

– On hyvä ymmärtää, että estrogeenin vähentyminen vaikuttaa naiseen koko loppuelämän. 10-20 prosentilla on vaihdevuosioireita vielä yli 15 vuoden kuluttua elämän viimeisistä kuukautisista. Myös sydän- ja verisuoni- sekä muistisairauksien riski kasvaa estrogeenituotannon hiipuessa. Lisäksi lihakset alkavat heiketä ja luusto haurastua.

Näihin riskeihin voidaan vaikuttaa hormonikorvaushoidolla ja elämäntavoilla. Väisälästä on tärkeää, että hormonihoito aloitetaan heti, kun vaihdevuosioireet alkavat haitata arkea. Ei ole mitään syytä odottaa siihen asti, kun ui öisin hiessä. Hän kehottaa naisia ottamaan oireet rohkeasti esille työterveydessä.

– Paras asiantuntija vaihdevuosioireissa on niihin perehtynyt gynekologi, mutta myös työterveyslääkäri voi aloittaa hormonihoidon. Ihon kautta annosteltava estrogeeni on hyvin turvallista. Ei ole näyttöä, että se lisäisi esimerkiksi veritulppia. 

Kun estrogeenitasot ovat kunnossa, nainen pystyy paremmin pitämään yllä terveitä elintapoja. Hyvä vointi kertautuu sitä kautta. 

– Ei ole kenenkään etu, että naiset eläköityvät ennenaikaisesti eivätkä pysty antamaan työlle parasta panostaan. Kehotankin työnantajia tukemaan naisia vaihdevuosien tuomissa haasteissa ja naisia panostamaan omaan hyvinvointiinsa. Kärvistely ei kannata. Yli 50-vuotias nainen voi elää elämänsä parasta aikaa, kun hän voi hyvin.

Tunnista vaihdevuosioireet

  • kuumat aallot ja hikoilu (70-80 prosentilla)
  • mielialan vaihtelut (70-80 prosentilla)
  • painonnousu (60-70 prosentilla)
  • univaikeudet (50-60 prosentilla)
  • nivel- ja lihaskivut (50-60 prosentilla)
  • sydämentykytys (40-50 prosentilla)
  • itkuherkkyys (40-50 prosentilla)
  • päänsärky (40-50 prosentilla)
  • muistin huononeminen (40-50 prosentilla)
  • seksuaalinen haluttomuus (20-30 prosentilla)

Lisäksi vaihdevuosiin voi liittyä pitkäaikaisesti tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, virtsatietulehduksia, virtsankarkailun pahenemisesta, emättimen kuivuutta ja arkuutta sekä seksiin liittyviä kipuja. Näitä oireita ehkäistään ja hoidetaan ilman reseptiä saatavalla paikallisestrogeenillä.

Lähde: Gynekologian oppikirja, Duodecim 2019

Teksti: Maarit Vuoristo
Asiantuntija: naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä