Influenssa

Influenssa on flunssaa rajumpi tauti sekä oireiltaan että kestoltaan. Perusterveillä se paranee yleensä itsekseen, mutta riskiryhmäläisillä, kuten ikääntyneillä ja pienillä lapsilla, influenssa voi olla vakava. Siihen liittyy myös ikäviä jälkitauteja. Paras tapa suojautua on rokotus.

• Mikä on influenssa?
• Miten influenssa tarttuu?
• Influenssan itämisaika
• Influenssan riskiryhmät
• Influenssan oireet
• Influenssatestit
• Influenssan hoito
• Influenssan kesto
• Influenssan jälkitaudit
• Influenssan ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on influenssa?

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen hengitystietulehdus. Tautia aiheuttavat pääasiassa influenssa A- ja B-virukset. Tartunta ilmenee tyypillisesti korkeana kuumeena, yskänä, lihassärkynä ja voimakkaana väsymyksenä​.

Influenssakausi alkaa yleensä vuodenvaihteessa ja kestää 2–3 kuukautta. Siitä tulee nimitys kausi-influenssa. Flunssaa eli nuhakuumetta esiintyy ympäri vuoden, etenkin syksyllä ihmisten palatessa lomilta työpaikoille ja kouluihin. Flunssan ja influenssan oireet ovat samantapaisia, mutta influenssassa ne ovat yleensä voimakkaampia. Influenssa myös kestää kauemmin.

Miten influenssa tarttuu?

Influenssa tarttuu pääasiassa kolmella tavalla: pisaratartuntana, kosketustartuntana ja ilmatartuntana.

• Pisaratartunta: Sairastunut levittää influenssavirusta yskiessään, aivastaessaan tai puhuessaan.
• Kosketustartunta: Influenssavirukset voivat säilyä tartuttavina erilaisilla pinnoilla, kuten ovenkahvoissa, puhelimissa ja tietokoneen näppäimillä. Virukset voivat siirtyä pinnoilta käsien kautta suuhun, nenään tai silmiin.
• Ilmatartunta: Influenssavirukset voivat joskus levitä myös ilmaan yskittyjen pisaroiden kautta, erityisesti suljetuissa tiloissa.

Tartunta-aika alkaa jo ennen oireiden alkamista. Se tekee influenssan leviämisen estämisestä haastavaa, koska tartunnan saaneet ihmiset voivat tietämättään levittää virusta toisiin. Suurimmillaan tarttuvuus on kuitenkin ensimmäisten oireisten päivien aikana.

Influenssan itämisaika

Influenssan itämisaika eli aika tartunnasta ensimmäisten oireiden ilmaantumiseen on yleensä noin 1–4 päivää. Useimmiten oireet alkavat nopeasti, noin kahden päivän kuluttua altistuksesta.

Nopea itämisaika yhdessä oireiden äkillisen alkamisen kanssa tekee influenssasta erittäin tarttuvan. Se leviää äkäisesti etenkin tiiviissä yhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.

Influenssan riskiryhmät

Influenssaan voi sairastua kuka hyvänsä. Hyväkuntoisilla perusterveillä ihmisillä tauti on harvoin vaikea. Vakaville tautimuodoille ja influenssan komplikaatioille alttiita ovat etenkin

• Yli 65-vuotiaat
• Alle 5-vuotiaat lapset, eritoten alle 2-vuotiaat
• Raskaana olevat naiset
• Kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja keuhkosairauksia ja diabetesta, sairastavat
• Laitoshoidossa olevat ja vanhankodeissa asuvat

Riskiryhmiin kuuluville suositellaan vuosittaista influenssarokotusta. Se on tehokkain keino estää taudin vakavat muodot ja sen leviäminen. Alle 7-vuotiaille lapsille influenssarokote on maksuton osana kansallista rokotusohjelmaa. Sen saavat maksutta myös kaiken ikäiset lapset, jotka ovat alttiita vakavalle influenssalle sairauden tai sen hoidon vuoksi.

Influenssan oireet

Influenssan oireet alkavat yleensä äkillisesti. Tyypillisiä oireita ovat:

• Korkea kuume
• Yskä ja kurkkukipu
• Lihassärky ja päänsärky
• Huonovointisuus ja väsymys

Lisäksi saattaa esiintyä nuhaa, nenän tukkoisuutta, vilunväristyksiä ja vatsaoireita, kuten oksentelua ja ripulia – erityisesti lapsilla​. Pääsääntöisesti oireet aikuisella ja lapsella ovat samat.

Influenssan voi myös sairastaa ilman kuumetta tai kuume voi olla vähäistä. Kuumeettomuus viestii lievästä tautimuodosta, joka on yleisempi niillä, jotka ovat saaneet influenssarokotteen.

Joskus influenssatartunta voi jopa olla oireeton. Se tarkoittaa, että ihminen kantaa influenssavirusta ilman mitään oireita. Hän kuitenkin levittää tautia. Useimmiten oireettomat ovat lapsia.

Influenssatestit

Influenssadiagnoosi perustuu epidemia-aikana yleensä tyypillisiin oireisiin. Tarvittaessa diagnoosi voidaan varmistaa laboratoriotestillä. Vaihtoehtoina ovat niin sanotut nopeat influenssatestit, virusviljely sekä PCR-testit.

Ensin mainitut tunnistavat influenssavirukset nenästä tai kurkusta otetusta näytteestä noin 10-15 minuutissa. Niitä käytetään erityisesti kausi-influenssan aikana, kun potilaiden nopea ja tehokas seulonta on tärkeää.

Apteekeissa on kaupan myös kotitestejä, jotka tunnistavat influenssan lisäksi koronan. Niiden suurimpana hyötynä voidaan pitää sitä, että positiivisen tuloksen saanut henkilö tietää olevansa tartuttava ja pysyttelee siksi kotona.

Influenssan hoito

Influenssan hoito on pääasiassa oireiden lievittämistä. Lepo ja riittävä nesteen saanti ovat tärkeitä, samoin kipu- ja kuumelääkkeiden käyttö tarpeen mukaan.

Vakavissa tapauksissa ja riskiryhmiin kuuluvilla voidaan käyttää viruslääkkeitä. Ne saattavat lyhentää taudin kestoa ja lievittää oireita. Paras teho saadaan, kun lääkehoito aloitetaan heti taudin alkuvaiheessa.​ Näistä viruslääkkeistä käytetään puhekielessä usein influenssalääke-sanaa.

Tupakointia ja alkoholia kannattaa välttää, koska ne voivat pahentaa oireita ja hidastaa toipumista.

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos

• oireet ovat hyvin rajut tai pahenevat
• ilmenee merkkejä komplikaatioista, kuten hengenahdistusta, rintakipua tai voimakasta tai pitkittynyttä päänsärkyä
• korkea kuume ei laske itsehoitolääkkeillä

Influenssan kesto

Influenssan oireet kestävät tyypillisesti 5–7 päivää, mutta yskä ja väsymys voivat jatkua pidempään. Täysi toipuminen, etenkin vanhuksilla ja niillä, joilla on muita sairauksia, voi viedä useita viikkojakin.

Influenssan jälkitaudit

Valtaosa toipuu influenssasta ilman komplikaatioita, mutta joillakin voi kehittyä jälkitauteja. Niiden riski on suurempi vanhuksilla, pienillä lapsilla, raskaana olevilla ja kroonisia sairauksia sairastavilla.

Lapsilla tavallisimpia influenssan jälkitauteja ovat korvatulehdukset, keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume. Myös aikuisille voi influenssan jälkitautina kehittyä keuhkokuume, joka voi olla hyvin vakava. Raskaus lisää vakavan influenssan sekä jälkitautien riskiä. Raskauden aikana sairastettu influenssa voi myös aiheuttaa keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen.

Lisäksi aivoverenkierron häiriöt ja sydäninfarktit ovat influenssan jälkeen tavanomaista yleisimpiä. Influenssaan liittyy myös jonkin verran kuolleisuutta. Kuolemantapaukset ovat yleensä seurausta jälkitautina kehittyneestä bakteerikeuhkokuumeesta tai potilaan perussairauden pahenemisesta.

Influenssan ehkäisy

Paras tapa välttää influenssa on rokotus. Sitä suositellaan erityisesti vanhuksille, lapsille, raskaana oleville ja henkilöille, joilla on perussairauksia.

Jokaiselle influenssakaudelle valmistetaan aina uusi influenssarokote, joka sisältää todennäköisimmät liikkeellä olevat A- ja B-tyyppien viruskannat. Lääkärikeskus Aavassa tarjolla on myös yli 60-vuotiaille tarkoitettu korkea-annoksinen influenssarokote. Se on kehitetty antamaan parempaa suojaa ikääntyneille, joilla vaste tavanomaisille rokotteille on heikentynyt.

Influenssarokote tulisi ottaa vuosittain ja mieluiten ennen epidemian alkamista marras-joulukuussa. Rokote annetaan pistoksena olkavarteen. Suojan kehittyminen vie noin kaksi viikkoa.

Influenssan leviämistä voi ehkäistä myös hyvällä käsihygienialla sekä yskimällä ”oikein”: nenäliinaan tai hihaan, ei koskaan kämmeneen.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli sinulla on influenssan oireita, joita itsehoito ei lievitä tai jotka ovat alun perin hyvin voimakkaita, varaa aika lääkärille asiakaspalvelumme 010 380 3838 tai internetajanvarauksen kautta.

Samasta puhelinnumerosta sekä nettiosoitteesta saat ajan myös influenssarokotukseen. Jos olet työterveysasiakas, pääset työterveyden rokotusajanvaraukseen tästä. Rokotuksia Aavassa antavat sairaanhoitajat ja työterveyshoitajat.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.