Levottomat jalat
Onko sinulla tai läheiselläsi pakonomainen tarve liikutella jalkoja etenkin iltaisin tai yöllä? Vaikeuttaako epämiellyttävä tunne nukahtamista? Levottomat jalat -oireyhtymä on yksi yleisimmistä unihäiriöistä. Kyse on keskushermoston sensorimotorisesta sairaudesta, johon on saatavilla apua.
Näin tunnistat levottomat jalat
Levottomat jalat ilmenee pakonomaisena jalkojen liikuttamisen tarpeena. Jaloissa voi olla myös muita epämiellyttävältä tuntuvia oireita, kuten kutinaa, puutumista, jäytävää kipua, kylmyyttä tai kuumuutta. Toisinaan oireita esiintyy myös käsissä ja vartalossa.
Oireet ilmenevät etenkin levossa, ja ne ovat pahimmillaan, kun pitäisi nukkua. Nukahtamisongelmat ja unettomuus ovat varsin tyypillisiä levottomista jaloista kärsivillä.
Noin 90 prosentilla potilaista, jotka kärsivät levottomista jaloista, on myös unenaikainen jaksottainen raajaliikehäiriö. Raajaliikehäiriössä molemmat jalat liikkuvat rytmikkäästi yöllä, mikä saattaa aiheuttaa heräämisiä ja havahtumisia unesta. Tämä heikentää unen laatua. Häiriöstä kärsivä on itse harvoin tietoinen jalkojen liikkeistä.
Mistä levottomat jalat johtuu?
Levottomat jalat yleistyy iän myötä ja on vahvasti perinnöllinen sairaus. Noin 80 % potilaista on lähipiirissään samasta vaivasta kärsivä sukulainen. Mikäli oireet alkavat alle 40-vuotiaana, taustalla on lähes aina periytyvyys.
Levottomat jalat -oireyhtymä liittyy keskushermoston dopamiinihormonin toimintaan. Nuorilla aikuisilla tällä voi joskus olla yhteys raskauteen tai raudan puutteeseen. Myös eräät lääkeaineet, kuten trisykliset masennuslääkkeet ja beetasalpaajat, voivat aiheuttaa tai lisätä levottomien jalkojen oireita. Sama pätee kahviin ja alkoholiin.
Levottomat jalat -oireyhtymä on alidiagnosoitu sairaus, joka voi hoitamattomana heikentää merkittävästi elämänlaatua. On tyypillistä, että potilaalla on ollut oireita vuosia ennen sairauden diagnosointia, mutta hän ei ole osannut tunnistaa niitä.
Levottomat jalat lapsilla ja nuorilla
Myös lapsi tai nuori voi kärsiä levottomista jaloista ja esimerkiksi ns. kasvukivut voivat liittyä tähän. Urheilijoilla tai muuten paljon liikuntaa harrastavilla oireilu alkaa keskimääräistä useammin jo nuorena.
Lasten levottomien jalkojen oireet ovat yleensä lieviä ja hoidoksi riittävät kotikonstit, kuten jalkojen hierominen ja säännöllinen liikunta. Jos oireet kuitenkin häiritsevät usein nukahtamista, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Milloin tarvitaan lääkäriä?
Levottomat jalat -oireyhtymän kanssa ei kannata sinnitellä yksin, sillä sitä voidaan hoitaa. Jos oireet vaikeuttavat toistuvasti nukahtamista tai nukkumista, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Myös raajaliikehäiriöön ja sen aiheuttamiin uniongelmiin on saatavilla apua.
Näin hoidat itse levottomia jalkoja
Hyvä unen huoltaminen on oleellinen osa levottomien jalkojen hoitoa. Tämä tarkoittaa terveellisiä nukkumistottumuksia ja elintapoja. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi suositusten mukaiseen ravintoon, säännölliseen liikuntaan ja rauhalliseen aikaan ennen nukkumaan menemistä. Sairauden oireita saattavat lisätä esimerkiksi raskas fyysinen harjoittelu, pitkää istumista vaativat kokoukset ja auto- ja lentomatkat.
Syynä raudan puute?
Joskus levottomien jalkojen oireet voivat johtua raudanpuutteesta eli liian alhaisesta ferritiinipitoisuudesta. Tämä voidaan todentaa verikokeella. Kehon ferritiinipitoisuus voi olla liian matala myös silloin, kun hemoglobiini on normaali.
Jos aikuisen ferritiinipitoisuus on alle 65 µg/l, kannattaa kokeilla rautalääkityksen tehoa. Rautalääkitystä on käytettävä pitkään, vähintään kolmen kuukauden ajan, ennen kuin sen vaikutukset näkyvät.
Levottomien jalkojen lääkehoito
Jos potilaalla ei ole nukahtamisvaikeuksia iltaisin ja hän herää virkeänä aamuisin, jatkuvaa lääkitystä ei tarvita. Mikäli oireet häiritsevät arkea, niitä voidaan helpottaa lääkkeillä. Lievässä tai keskivaikeassa oireyhtymässä riittää yleensä, että lääkettä otetaan tarvittaessa, esimerkiksi ennen pitkiä lentomatkoja.
Keskivaikeassa tai vaikeassa levottomat jalat -oireyhtymässä lääkkeinä käytetään usein ei-ergoliinisia dopamiiniagonisteja, kuten pramipeksolia tai ropinirolia. Lääke otetaan tällöin 1−2 tuntia ennen nukkumaan menoa.
Tärkeää lääkityksessä on löytää pienin mahdollinen hoitava annos. Lääkemäärää ei saa silti muuttaa omatoimisesti, vaan ainoastaan lääkärin valvonnassa. Hoidonseuranta on tärkeää levottomien jalkojen ja jaksottaisen raajaliikehäiriön hoidossa.
Ajanvaraus
Varaa aika lääkärin ensikäynnille soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838 tai nettiajanvarauksen kautta. Kun varaat aikaa netistä, valitse erikoisalaksi uneen perehtynyt lääkäri. Lääkäri tekee alkukartoituksen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tutkimuksiin.